EU:n “disinformaatiokoodista” tulee pakollinen sensuurilain nojalla, alustat panevat säännöt ennakoivasti täytäntöön ennen Saksan vaaleja.

EU:n vapaaehtoisen – ainakin nimellisesti – disinformaatiosäännöstön (vuoden 2022 versio) väistämätön liukuminen pakollisiksi säännöiksi, jotka on sisällytetty digitaalipalvelulakiin (Digital Services Act, DSA), tulee voimaan tämän vuoden heinäkuussa.

Mutta juuri sopivasti ennen Saksan ennenaikaisia vaaleja, jotka on määrä järjestää helmikuun viimeisellä viikolla, suuret alustat – Google, Meta Platforms, Microsoft, TikTok, Snapchat, LinkedIn ja X – osallistuivat ”stressitestiin”, jossa testattiin niiden valmiutta tutkia kyseiseen äänestykseen liittyviä riskejä ”kansalaiskeskustelulle ja vaaliprosessille”.

Joidenkin raporttien mukaan tämä tarkoittaa sitä, että vaikka vapaaehtoisesta säännöstöstä tulee kesällä pakollinen, Saksassa ennen 23. helmikuuta tapahtuva integrointi tarkoittaa, että alustat, joilla on yli 45 miljoonaa käyttäjää EU:ssa, panevat täytäntöön ”disinformaatiota” koskevat säännöt, jotka toimivat ”vapaaehtoiselta” pohjalta viimeisen kerran – pyrkimyksenä ”välttää tulevia oikeudellisia riskejä”.

Saksan vaalikampanjaa ovat varjostaneet yhä vallassa olevien tahojen kiistanalaiset yritykset mustamaalata ja jopa sensuroida nousevaa oppositiota. Tämä tapahtuu sekä kotimaisten instituutioiden kautta että ”delegoimalla” joitakin näistä pyrkimyksistä EU:lle.

Tammikuun lopulla tehty ”stressitesti” ja koodien yhdentymisen aikataulua koskevat raportit sopivat hyvin yleiseen suuntaukseen. Sen suorittivat Euroopan komissio ja Saksan digitaalisten palvelujen koordinaattori.

Säännöstön päätarkoituksena on saada allekirjoittajat tehostamaan sisällön ”moderointia”, jota kriitikot pitävät koodisanana sensuurille, mutta jonka EU yhdessä DSA:n kanssa selittää keinona torjua laitonta sisältöä ja ”suojella käyttäjiä”.

Kun säännöstöstä tulee pakollinen, se on muun muassa vaatimus, jonka mukaan teknologiayritysten on kehitettävä ”vahvempia toimenpiteitä disinformaation demonisoimiseksi”.

Brysselin ”vahvistetuiksi” kutsumat 2022-disinformaatiota koskevat käytännesäännöt debytoivat vuonna 2018, ja ne kattavat alustat, mainostajat ja toimialajärjestöt.

”Disinformaatiota” käsittelevä säännöstö on yksi monista ‘vapaaehtoisista säännöstöistä’, joihin EU on turvautunut ja jotka ovat käytännössä pakottaneet internet-yrityksiä noudattamaan politiikkaansa näiden viime vuosien aikana. Toinen ”vihapuhetta” koskeva säännöstö on jo sisällytetty DSA:han.

Raporttien mukaan EU saattaa yrittää noudattaa koko sensuurin suunnitelmaa lisäämällä DSA:han uuden säännöstön, joka koskee erityisesti mainostajia.

Lähde