Frontnieuws nostaa esiin pelon seuraavasta pandemiakandidaatista: jos korkean kuolleisuuden virukset, kuten lintuinfluenssa H5N1 tai henipavirukset (esim. Nipah), oppivat leviämään yhtä helposti kuin kausi-influenssa, seuraukset olisivat huomattavasti Covid-19:tä raskaammat. WHO:n ”Disease X” -kehys muistuttaa, että seuraava globaali kriisi voi tulla joko täysin tuntemattomasta taudinaiheuttajasta – tai jo tunnetusta viruksesta, joka saa uuden kyvykkyyden. (Maailman terveysjärjestö)

Mikä on ”Disease X” – ja miksi sitä korostetaan nyt?

WHO lanseerasi Disease X -käsitteen vuonna 2018 osana R&D Blueprint -ohjelmaa kiinnittääkseen huomion varautumiseen taudinaiheuttajaan, jota ei vielä tunneta tai joka käyttäytyy uudella tavalla. Tavoite on nopeuttaa vastalääkkeiden, diagnostiikan ja rokotteiden kehitystä ennen kuin kriisi ehtii eskaloitua. (Maailman terveysjärjestö)

Kaksi kuumaa kandidaattia: H5N1 ja Nipah

H5N1-lintuinfluenssa.
Ihmisille raportoituja H5N1-tapauksia on vuodesta 2003 lähtien ollut maailmanlaajuisesti ~890, ja niissä kuolleisuus on ollut noin 52 % (laboratoriovarmistetuissa tapauksissa). Vietnamissa on raportoitu 129 tapausta ja 65 kuolemaa vuodesta 2003 – muistutus siitä, miten tappava virus on silloin, kun se ylittää lajien välisen rajan. Tällä hetkellä ihmisten välinen tartunta on harvinaista, mutta WHO pitää nisäkkäisiin levinnyttä H5N1-aaltoa syystäkin huolena. (CDC)

Nipah (henipavirus).
Nipah tappaa arviolta 40–75 % tartunnan saaneista, ja vuosittaiset klusterit Bangladeshissa ja Intiassa todentavat riskin. Tuore WHO-päivitys (18.9.2025) kirjaa Bangladeshissa yhteensä 347 tapausta ja 71,7 % kuolleisuuden – osa tapauksista leviää myös ihmisestä ihmiseen. Onneksi leviäminen on toistaiseksi rajallista ja paikallista. (Maailman terveysjärjestö)

Mikä muuttuisi, jos nämä virukset oppisivat leviämään tehokkaasti?

H5N1:n ja Nipahin tappavuus on dokumentoitu, mutta niiden tarttuvuus ihmisten välillä on toistaiseksi heikko. Riskikuva muuttuu heti, jos mutaatiot tai reassortaatio parantavat pisara- tai aerosolitartuntaa – siksi WHO:n johto on varoittanut H5N1:n nisäkäspohjaisen leviämisen (karja, merinisäkkäät ym.) kasvattamasta pandemiapotentiaalista. (wwwnc.cdc.gov)

Reality check: vaikka otsikot ovat synkkiä, asiantuntija-arvio tämän hetken väestötason riskistä on yhä matala – mutta valppaus ja seuranta ovat välttämättömiä, koska virukset ylittävät nyt useammin lajien välisiä rajoja. (AP News)

Skenaario: ”Disease X” tutusta viruksesta

Disease X ei välttämättä ole täysin uusi mikrobi. Se voi olla tunnettu virus, joka saa uuden kyvyn – kuten tehokkaan ihmisten välisen tartunnan. Tämä on syy, miksi WHO on siirtynyt ”virusperhe-”ajatteluun: kehitetään vastatoimia kokonaista virusryhmää vastaan, jotta hyödyt skaalautuvat myös tuleviin, hieman erilaisiin uhkiin. (cdn.who.int)

Mitä tästä seuraa päättäjille ja lukijoille?

  • Nopeat vastalääkkeet ja rokotteet: investoinnit R&D Blueprintin mukaisiin valmiisiin alustateknologioihin (mRNA, vektorirokotteet, laajakirjoiset vasta-aineet). (Maailman terveysjärjestö)
  • Valvonta ja läpinäkyvyys: eläin- ja ihmisterveyden yhteisseuranta (One Health), erityisesti nisäkkäissä kiertävien H5N1-kantojen osalta. (wwwnc.cdc.gov)
  • Perusviesti kansalaisille: nykyhetkessä paniikki on turha; riskitaso on matala, mutta epäilyttävästä eläinkontaktista tai hengitystieoireista tulee raportoida ja hakeutua testiin hoito-ohjeiden mukaisesti. (AP News)

Bottom line

Frontnieuwsin nosto on kärkevä, mutta sen ydinhuoli on legitiimi: korkean kuolleisuuden virukset + lisääntyvä lajienvälinen leviäminen = aidosti huolestuttava yhdistelmä, jos tarttuvuus paranee. Siksi WHO:n Disease X -kehys painottaa juuri nyt ennakointia – eikä reaktiota vasta sitten, kun kriisi on jo päällä. (Maailman terveysjärjestö)