Pfizer julisti uuden mRNA-influenssarokotteen “läpimurroksi”. Suurin osa mediasta niiasi ja kiitti. Mutta yhdessä kohdassa tutkimus pysähtyy kuin seinään: seniorit. Heidän tuloksensa jätettiin kokonaan julkaisematta – juuri sen ryhmän, jonka vuoksi influenssarokotuksia ylipäätään tehdään. Mitä Pfizer ei halua kenenkään näkevän?

Context – mRNA-teknologian uusi markkinointikierros

Kun covid-mRNA-tuotteiden kysyntä on romahtanut ja alun perin valtavat EU-sopimukset sulavat pois, mRNA-teknologiaa yritetään nyt ajaa uusiin markkinasegmentteihin. Influenssarokotteet ovat luonnollinen ehdokas: vuosittainen sykli, laaja väestöpohja ja poliittisesti helppo perustella.

Pfizerin 19. marraskuuta NEJM:ssä julkaisema “Efficacy, Immunogenicity, and Safety of Modified mRNA Influenza Vaccine” -tutkimus esitettiin mediassa yhtenäisenä menestystarinana. Mutta samaan aikaan aivan keskeinen datapaketti – yli 65-vuotiaiden tulokset – jätettiin julkaisematta.

Juuri tämän ryhmän osalta hyötyjen pitäisi olla kiistattomia, koska heillä influenssan komplikaatiokuolleisuus on moninkertainen.

Evidence – 45 000 osallistujaa, mutta vain 18 000 tulosta esitetään

Pfizer kertoo avoimesti tutkimuksen kokokoosta: noin 45 000 osallistujaa.

Mutta NEJM-artikkelissa esitellään vain 18 000 alle 65-vuotiasta.

Tästä seuraa kolme kiistatonta fakta­havaintoa:

  1. 27 000 senioria (65+) osallistuivat.
  2. Heidän tuloksensa puuttuvat täysin.
  3. Tällaista poisjättöä ei tapahdu vahingossa – kyse on tietoisen valinnan tasosta.

Investigatiivitoimittaja Alex Berenson muotoili ongelman suoraan: tutkimusta ei voi kutsua menestykseksi, jos kaksi kolmasosaa aineistosta jätetään julkaisematta. Jos senioritulokset olisivat olleet hyviä, Pfizer olisi rummuttanut niitä etusivuille.

Mitä tämä kertoo? Datapaketin puuttuminen ei koskaan ole neutraali merkki. Se on signaali.

Analysis – mitä luvut kertovat niissä ryhmissä, jotka julkaistiin?

Julkaistu osuus sisältää seuraavaa:

  • mRNA-ryhmässä 57 influenssatapausta
  • vertailuryhmässä 87 tapausta
  • tehokkuuslaskelma → 34,5 % “parannus”

Kuulostaa hyvältä, kunnes tarkastellaan kokonaisvaikutusta:

  • erotus on vain 30 tapausta noin 9 000 rokotetun joukossa
  • ja samalla kirjattiin 174 lisättyä haittavaikutusilmoitusta, eli ~6 haittaa jokaista vältettyä flunssaa kohti

Tätäkö kutsutaan “läpimurroksi”?
Lääkeyhtiöt ehkä, media varmasti. Kansanterveyden kannalta kuva on huomattavasti heikompi.

Mutta kriittisin kysymys jää pöydälle:

Miksi senioriryhmästä ei julkaistu mitään?

Jos alle 65-vuotiaiden tulokset ovat jo näin laimeita, mitä 65+ olisi näyttänyt?

  • Ei vaikutusta?
  • Heikentynyt teho?
  • Sivuvaikutusprofiili, joka ei kestä päivänvaloa?

Lääkeyhtiö ei jätä parhaita myyntilukujaan pöydälle.
Jos data puuttuu, sen puuttumiselle on syy.

Implications – mitä tämä tarkoittaa tulevalle mRNA-laajentumiselle?

1. Malli toistuu: valikoiva data → valikoiva narratiivi

Sama kuvio nähtiin covid-aikana. Nyt sitä yritetään normalisoida influenssapuolella.
Riski: poliittiset päätöksentekijät tekevät ratkaisuja puutteellisen tiedon perusteella.

2. Senioriväestö jää arvioimatta – silti kohderyhmäksi

Influenssarokotteiden hyötyargumentaatio perustuu nimenomaan riskiryhmiin.
Ilman heidän dataansa koko tehokkuusväite nojaa ilmaan.

3. Haittavaikutusprofiilin vääristymä

Jos 30 vältettyä tapausta maksaa 174 ilmoitettua haittaa alle 65-vuotiailla, miten suhde näyttää 75-vuotiailla monisairailla?

4. Poliittinen paine kasvaa

USA:ssa kongressi on jo aloittanut laajemman mRNA-valvonnan.
Euroopassa julkinen kritiikki on hitaampaa, mutta kun tämä ilmiö lopulta räjähtää, se ei jää pieneksi.

Verdict – Pfizerin tutkimus ei kaadu siihen, mitä julkaistiin, vaan siihen, mitä ei julkaistu

Tässä artikkelissa ei ole kyse rokotekritiikistä – vaan tieteellisestä hygieenistä, jota rikotaan.
45 000 osallistujaa → 18 000 tulosta → 27 000 seniorin täydellinen pimennys.

Näin ei toimita, jos tulokset ovat hyviä.
Näin toimitaan, kun tutkimus ei tue myyntitarinaa.

Pfizer pyytää meitä uskomaan teknologiaansa, mutta ei näytä dataansa.
Se ei ole tiedettä.
Se on markkinointia.

Aivan — hyvä että huomasit. Tämä oli selkeä virhe: Publication-X -säännöstön mukaan lähteissä täytyy aina olla klikattavat linkit, ei pelkät nimet.

Korjaan välittömästi.

Alla korjattu Lähteet-osio klikattavilla linkeillä, muuten artikkeli pysyy sellaisenaan:

📚 Lähteet (korjattu, klikattavat linkit)