Activist Post julkaisi (6.10.2025) Charles Hugh Smithin (Of Two Minds) analyysin, jonka ydinväite on karu: tekoälykupla on paisunut nopeammin kuin todelliset tuotot, ja energia-/vesipaineet sekä väärin kohdistetut investoinnit voivat kääntää koko talouden alamäkeen. Alla vedämme yhteen artikkelin tärkeimmät teesit ja peilaamme niitä tuoreeseen dataan ja vastanäkemyksiin. (Activist Post)

Mistä väite syntyy?

  1. Tulot eivät riitä kattamaan AI-skaalauksen hintaa
    Bain & Companyn tuore raportti arvioi, että AI:n kysynnän rahoittamiseksi vuoteen 2030 mennessä tarvitaan noin 2 biljoonaa dollaria uutta vuotuista liikevaihtoa. Vaikka kustannussäästöjä kertyisi, vuotuinen ”aukko” olisi yhä noin 800 mrd. dollaria. Smith pitää tätä ”kuplan” ytimessä: capex on laukannut edelle, tuotot eivät. (Bain)
  2. ”Workslop” syö tuottavuutta
    HBR:n artikkeli kuvaa, miten generatiivisen AI:n tuottama matalalaatuinen bulkkisisältö aiheuttaa enemmän siivoustyötä kuin säästöä – monissa organisaatioissa ROI:t jäävät haaleiksi. (hbr.org)
  3. Yliluottamus on vaarallista
    MIT Media Labin NEJM AI -julkaisun mukaan ihmiset yliluottavat AI:n lääketieteellisiin vastauksiin silloinkin, kun tarkkuus on heikko – mikä alleviivaa riskin siirtyvän myös korkean vastuun aloille. (MIT Media Lab)
  4. Energia ja vesi: paikallinen hintakipu
    Smith korostaa datakeskusten vesija sähköjanoa. Santa Clarassa (CA) datakeskukset kuluttavat ~60 % kunnallisesta sähköstä; sähköverkon pullonkaulat ja investointiszälö purkautuvat hintoihin. Bloombergin analyysin mukaan tukkuhinta on joillain datahub-alueilla jopa 267 % korkeampi kuin viisi vuotta sitten. (Los Angeles Times)

Bottom line Smithiltä: kun tuotto-odotukset pettävät, investointihuuma hyytyy → pörssikupla puhkeaa → varallisuusvaikutus kääntyy miinukselle → kulutus ja työllisyys sakkaavat. (Activist Post)

Mitä data sanoo – ja missä näkemykset eroavat?

  • ”AI-kuplan puhkeaminen = taantumariski”
    The Atlantic varoittaa, että jos AI-investointibuumi hyytyy, seurauksena on vähempi kulutus, vähemmän työpaikkoja ja heikompi kasvu – taantumariski kasvaa. (The Atlantic)
  • ”Tai sitten AI pelastaa julkistalouden”
    Penn Wharton Budget Model arvioi alustavasti, että AI voisi leikata Yhdysvaltain alijäämää ~400 mrd. dollarilla 2026–2035 tuottavuuskanavan kautta. (Penn Wharton Budget Model)
  • Työmarkkinat: katastrofi vai pintavaikutus?
    Axiosin ja NYPostin mukaan tuore senaattoriraportti maalaa jopa 100 miljoonan työpaikan riskistä, kun taas Goldman Sachs ja St. Louis Fed korostavat, että työttömyysvaikutus voi jäädä lyhytaikaiseksi ja maltilliseksi, jos tuottavuus realisoituu. (Axios)
  • Energia: kovaa faktaa paineesta
    EPRI:n mukaan datakeskukset voivat viedä jopa 9 % USA:n sähköstä vuoteen 2030 mennessä; Euroopassa ja USA:ssa nähdään jo paikallisia hinnannousuja ja sääntelyaloitteita kuluttajien suojaamiseksi. (Reuters)

Onko AI-adoptio jo hyytymässä – vai päinvastoin?

  • Nousee: Stanford HAI:n AI Index ja Gallup mittaavat yhä voimistuvaa käyttöä (esim. työntekijöistä 40 % käyttää AI:ta jossain määrin). (hai.stanford.edu)
  • Tökkää isoissa yrityksissä: Apollo Academy ja analyysit US Censusin yrityskyselystä viittaavat siihen, että suurten yritysten AI-käyttö on tasaantunut tai laskenut viime kuukausina. (Apollo Academy)
  • ROI ristiriitainen: HBR/BetterUp-linja (”workslop”) vs. markkinointipuolella raportit ROI:sta ovat huomattavasti myönteisempiä — eli toimialakohtainen hajonta on suurta. (hbr.org)

Kolme skenaariota (ja mitä niistä seurata)

  1. Pehmeä lasku
    Capex hidastuu hallitusti, yritykset priorisoivat selkeitä käyttötapauksia (agenttityövirrat, tiedonhaku), energiaprojektit ehtivät perässä. Talous hyötyy tuottavuuspiikistä, työttömyysvaikutus jää ohueksi. Seurattavaa: AI-EBITDA-parannukset (10–25 % johtavissa firmoissa), energiainvestoinnit, PPA:t. (Bain)
  2. Kupla puhkeaa
    Tulot eivät kanna, AI-capex sulattaa kassavirrat, pörssihuuma sammuu → investointijarru → taantumariski. Seurattavaa: jättiyhtiöiden alaskirjaukset, capex-leikkaukset, pilottien hyllytys, kuluttajaluottamuksen lasku. (The Atlantic)
  3. Energiarajoite iskee ensin
    Datakeskuskuorma kiristää paikallista tarjontaa → hinnat ja poliittinen vastareaktio nousevat → sijainti- ja kapasiteettihinnoittelu kiristyy. Seurattavaa: tukkuhinnan piikit datahubeissa, uudet siirto- ja tuotantovelvoitteet isoille hankkeille. (Bloomberg)

Toimituksen yhteenveto

  • Smithin varoitus ei ole perätön: rahoitusmatikka (2T$/v) ja energiadata tukevat väitettä, että AI:n skaalaus törmää todelliseen kustannus- ja kapasiteettiseinään. (Bain)
  • Kuitenkin tasapainoinen kuva sisältää myös tuottavuuspolun (PWBM, GS, McKinsey), jossa nettovaikutus voi kääntyä plussalle — etenkin jos rajataan AI niihin ydinprosesseihin, joissa se jo tuottaa. (Penn Wharton Budget Model)

Faktilaatikko: luvut, jotka ratkaisevat

  • 2 T$ / vuosi: uutta liikevaihtoa, jotta AI-skaalaus olisi kannattavasti rahoitettavissa 2030 mennessä (Bain). (Bain)
  • +267 % / 5 vuotta: tukkuhinta-ero datahubien lähellä vs. aiemmin (Bloomberg). (Bloomberg)
  • ~60 %: Santa Claran kunnallissähköstä datakeskuksille (SVP / LA Times; paikallinen case). (Los Angeles Times)
  • Jopa 9 %: datakeskusten osuus USA:n sähköstä vuoteen 2030 (EPRI). (Reuters)

Lähteet

Activist Post (6.10.2025); Bain (23.9.2025); HBR (22.–25.9.2025); MIT Media Lab (22.5.2025); Bloomberg (2025); EPRI/Reuters (29.5.2024); LA Times (12.8.2024); Stanford HAI AI Index (2025); Gallup (15.6.2025); Axios & NYPost (6.10.2025). (Activist Post)