EU haluaa saada otteen vaihtoehtoisista tiedotusvälineistä ja kriittisestä raportoinnista maailmanlaajuisesti.
Davosissa pidetyssä
Hallitsevien johtajien (ja Maailman talousfoorumin) asettamien narratiivien vastaisuus ei ole toivottavaa. Tämän on jo osoittanut massiivinen taistelu väitettyjä “salaliittoteorioita” vastaan (esim. Covid-19, mRNA-geeniruiskutus, WEF, Hunter Bidenin kannettava tietokone ja Facebookin ja Twitterin massiivinen sensuuri), jotka ovat nyt osoittautuneet todeksi. Myös Saksassa valtamedia taipui BioNTechin kaltaisten rokotevalmistajien edessä ja muutti raportointiaan Big Pharman suosiosta. Ennen kaikkea vaihtoehtoiset ja vapaat tiedotusvälineet osoittivat toistuvasti kriittisiä oivalluksia, kun taas valtavirta pysyi kiltisti ja kuuliaisesti hallituksen linjan mukaisena. Tätä voidaan kuvata myös niin sanotun “neljännen valtakunnan” täydelliseksi epäonnistumiseksi.
Poliitikot kuitenkin palkitsevat tämän yritys- ja valtiollisen median epäonnistumisen haluamalla viimein sulkea rahanlähteen (nimittäin mainonnan kautta tapahtuvan rahoituksen) vapaille vaihtoehtomedioille. On totta, että suurin osa vapaista tiedotusvälineistä ei pääse käsiksi valtavirran toimijoiden ikuiseen kännykkään, sillä valtavirta on nyt perustanut media- ja mainosyhtiöiden konglomeraatin – myös Googlen “AdSense” kieltää suurelta osin kriittisten tiedotusvälineiden palvelut. Jos arvoista ja avoimuudesta vastaava EU:n komissaari Věra Jourová saa tahtonsa läpi, Yhdysvaltojen ei pitäisi vain ottaa käyttöön niin sanottua vihapuhetta koskevat EU:n säännöt, vaan samanlaisia toimenpiteitä väitettyä disinformaatiota vastaan pitäisi myös panna täytäntöön mahdollisimman laajasti maailmanlaajuisesti.
“Euroopan mainosala (…) on vahvistanut, että se ei rahoita tai tue niitä, jotka levittävät disinformaatiota”, Jourová julisti ylpeänä. Ja tämä siitä huolimatta, että vaihtoehtoisten ja vapaiden tiedotusvälineiden väitetty “disinformaatio” on osoittautunut viime aikoina kerta toisensa jälkeen oikeaksi ja totuudeksi, kun taas valtavirran edustajat ovat olleet niitä, jotka vain seurasivat eliitin kertomuksia yhä uudelleen ja uudelleen ja joista tuli itse disinformaation levittäjiä. Sensuuria harjoitetaan Euroopassa yhä nykyäänkin – sitä vain valvotaan muilla keinoin. Se, että Jourová väitti jossain vaiheessa, että totuudet, jotka eivät olleet poliitikoille tervetulleita, eivät automaattisesti ole disinformaatiota, voidaan ymmärtää silkaksi pilkaksi, erityisesti kun otetaan huomioon viimeiset kolme vuotta.
Se, että EU:n komission jäsen nostaa ilmeisen suuruudenhulluna EU:n näennäisen totalitaarisen lähestymistavan koko maailman ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi, aiheuttaa muuten pään ravistelua erityisesti Yhdysvalloissa. Siellä niin sanottuun “ensimmäiseen lisäykseen”, joka on ristiriidassa väitetyn “vihapuheen” vastaisen sääntelyn luomisen kanssa, suhtaudutaan usein vielä hyvin vakavasti:
Kongressi ei saa säätää lakeja, jotka vaikuttavat minkään uskonnon perustamiseen tai kieltävät uskonnon vapaata harjoittamista tai rajoittavat sanan- tai lehdistönvapautta tai ihmisten oikeutta kokoontua rauhanomaisesti ja esittää hallitukselle vetoomuksia väärinkäytösten korjaamiseksi.
Ensimmäinen lisäys