Julkaisuaikataulut

Artikkelit julkaistaan 2 tunnin välein alkaen klo 11, poikkeustapauksissa jo klo 9. Jos päivälle on videoartikkeli, se julkaistaan klo 19.

Yhteystiedot

Publication-X on sitoutumaton julkaisu, artikkelit tulevat yhteistyökumppaneiltamme, ensisijassa ainoastaan käännämme tekstit ja muut julkaisut  suomeksi.

Tarvittaessa yhteyden toimitukseen saa helpoiten sähköpostilla osoitteella editor@publication-x.com

Business contacts: via email above.

Publication-X toimii kevytyrittäjä-periaatteella, laskutuksesta vastaa Omapaja Oy, 2399894-2

16.11.2024

Publication-X

"Tempus loquendi abiit, opus Domini faciendum est"

Nettonolla: sota hiiltä (ja ihmistä) vastaan kiihtyy.

Nettonolla: sota hiiltä (ja ihmistä) vastaan kiihtyy.
46 lukukertaa

Hiilineutraalius tarkoittaa, että päästöjen kokonaismäärä joko poistetaan, neutraloidaan tai kompensoidaan. Nettonolla on tavoite, joka ei sisällä kompensaatiota ja jossa painotetaan enemmän hiilidioksidipäästöjen välttämistä. Monet tuotteet, datakeskukset tai yritykset ovat jo hiilineutraaleja, mutta vain harvat ovat saavuttaneet nettonollapäästön.

Martin Lippert puhui kestävyydestä OOP 2023 Digital -tapahtumassa.

Hiilineutraalille ja nettonollapäästölle ei ole tarkkaa tai selkeää määritelmää, mutta meillä on vakiintunut yhteinen käsitys niistä, Lippert mainitsi. Hän erotti kaksi tapaa käsitellä päästöjä – päästöjen poistaminen ja päästöjen kompensointi:

Päästöjen poistaminen tarkoittaa sitä, että hiilidioksidia ei päästetä ilmakehään; periaatteessa vältetään hiilidioksidin (tai vastaavien kasvihuonekaasujen) syntyminen ja niiden päästäminen ilmakehään.

Hiilidioksidipäästöjen kompensointi tarkoittaa sitä, että jatkat hiilidioksidipäästöjen päästämistä ilmakehään, mutta joko kompensoit nämä päästöt (esim. hiilitodistusten avulla) tai yrität poistaa nämä päästöt ilmakehästä uudelleen ajan mittaan – tätä kutsutaan usein päästöjen neutraloimiseksi.

Lippert selitti, että hiilineutraali tarkoittaa, että päästöjen kokonaismäärä joko poistetaan (vältetään), neutraloidaan (poistetaan uudelleen) tai kompensoidaan (esim. hiilitodistusten avulla) – tai kaikkien kolmen tavan yhdistelmällä. Mutta et tiedä, mikä tapa valittiin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi – kunhan kokonaissumma on sama kuin aiheuttamasi hiilidioksidipäästöjen määrä, hän lisäsi. Voi siis olla, että yritys ei tehnyt mitään päästöjen poistamiseksi, vaan osti ainoastaan sertifikaatteja päästöjen kompensoimiseksi. Se johtaisi silti hiilineutraaliin banneriin, Lippert sanoi.

Nettonollapäästöissä korvausosuus jätetään pois tästä yhtälöstä ja painotetaan paljon enemmän päästöjen poistamista (välttämistä), Lippert selitti. Se tarkoittaa yleensä sitä, että ensin yritetään eliminoida mahdollisimman paljon hiilidioksidipäästöjä – ja neutraloida (poistaa myöhemmin) loput päästöt, joita ei voida eliminoida, hän sanoi.

Lue myös:  Tohtori Mike Yeadon: Miksi en usko, että Covid-virusta on koskaan ollutkaan?

Lippertin mukaan nettonolla on paljon vahvempi tavoite hiilipäästöjen vähentämisessä – ja luultavasti se on syy siihen, miksi monet tuotteet, datakeskukset tai yritykset ovat jo nyt hiilineutraaleja, mutta eivät niinkään monet nettonollaa – ainakaan vielä.

Lippertin mukaan kompensointimenetelmien ongelma on se, että ongelma ulkoistetaan ja hiilidioksidipäästöt jatkuvat. Jos päästät esimerkiksi yhden tonnin hiilidioksidia ilmakehään tänään, se vaikuttaa ilmastonmuutokseen nyt. Puiden istuttaminen – joka on laajalti käytetty käytäntö hiilineutraaliuden saavuttamiseksi – kestää 40-80 vuotta, ennen kuin tämä hiili saadaan poistettua ilmakehästä. Vaikka puiden istuttaminen on yleensä hyvä ajatus, se ei oikeastaan kompensoi päästöjäsi mielekkäässä ajassa – varsinkaan, jos jatkat hiilidioksidipäästöjen tuottamista, Lippert totesi.

InfoQ haastatteli Martin Lippertiä päästöjen kompensoinnista ja nettonollasta.

InfoQ: Päästöjen kompensointi joko neutraloimalla tai kompensoimalla kuulostaa hieman epämääräiseltä. Voitteko selventää, mitä tämä oikeastaan tarkoittaa?

Martin Lippert: Päästöjen “neutralisoinnin” perusajatus on, että ilmakehään päästetyt päästöt yritetään poistaa ilmakehästä uudelleen – tai ainakin samansuuruiset päästöt. Puiden istuttaminen on laajalti tunnettu esimerkki tästä. Nuo puut poistavat ilmakehästä hiilidioksidia. Ja koska yksityishenkilöiden ja yritysten on vaikea itse istuttaa näitä puita, he voivat sponsoroida näitä toimia järjestöjen kautta. Perusajatus on – jos et voi välttää päästöjä alun perin – yritä ainakin poistaa ne myöhemmin.

Lue myös:  Akateeminen julkaisuteollisuus vie vihreän hyvesignaloinnin uusiin absurdeihin korkeuksiin

Korvausten taustalla on hieman erilainen tarina. Perusajatus on, että jos et voi välttää päästöjä omalta osaltasi, auta jotakuta toista välttämään päästöjä (samassa määrin). Kuuluisa esimerkki on nykyaikaisten keittimien tukeminen kehitysmaissa. Nämä nykyaikaiset keittimet aiheuttavat paljon vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin ne, joita ihmiset käyttäisivät edelleen, jos heillä ei olisi mahdollisuutta saada näitä nykyaikaisia keittimiä. Näin vältetään päästöjä, joita muuten syntyisi jossakin muualla.

Molemmat vaihtoehdot toteutetaan usein niin sanottujen hiilidioksidipäästöjen hyvitysten avulla, joita voi ostaa järjestöjen kautta, jotka sitten sijoittavat rahat kyseisiin hankkeisiin.

InfoQ: Mainitsit puheessasi, että kompensointitavat eivät oikeastaan ratkaise ongelmaa. Miksi?

Lippert: Hiilidioksidipäästöjen kompensaatioiden ostaminen kuulostaa helpolta tavalta käsitellä omia hiilipäästöjään, ja tuntuu siltä, ettei tee enää mitään väärää, kun ostaa näitä hiilidioksidipäästöjen kompensaatioita. Termi hiilineutraali korostaa tätä vaikutelmaa. Mutta vaikka nämä hyvitykset ovat – useimmiten – hyvin sijoitettuja hyviin ideoihin ja hankkeisiin, ne eivät muuta sitä tosiasiaa, että olet päästänyt hiiltä ilmakehään ja että tämä hiili ei häviä lähiaikoina ja kiihdyttää ilmastonmuutosta. Meidän on todella keskityttävä päästöjen välttämiseen.

Lähde: Infoq.com