YK:n raportti: Neljäsosa kaikista maailman maista on velkakriisin edessä
Tuoreen YK-raportin mukaan 52 maata ympäri maailmaa kamppailee selviytyäkseen taloudellisesti. Se on yli neljännes kaikista 195 kansainvälisesti tunnustetusta valtiosta. Viime vuosien velkaorgiat alkavat kostaa. Mihin tämä kaikki johtaa?
Lähde: Report24.news
YK:n kehitysohjelma (UNDP) on ilmaissut huolensa kehitysmaiden tilanteesta, kun velkahelpotusneuvottelut jumiutuivat G20-maiden valtiovarainministerien kokouksessa Intiassa. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun YK:n äskettäinen raportti osoitti, että lähes puolet maailmasta on katastrofaalisen valtionvelan edessä. Gujaratissa maanantaina pidetystä kokouksesta huolimatta kehitysmaiden velkajärjestelyistä käydyissä neuvotteluissa edistyttiin vain vähän.
“Luulen, että lopputulos on, että [heinäkuusta] 2023 lähtien velan uudelleenjärjestely ei edisty sitä vauhtia, jota se tarvitsisi”, UNDP:n johtaja Achim Steiner sanoi Reutersille ja kutsui tilannetta “erittäin huolestuttavaksi”. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres varoittiViime viikolla 52 maata oli maksukyvyttömyyden partaalla, koska niillä ei ollut keinoja keventää velkataakkaa. Hän viittasi Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) raporttiin, joka osoittaa, että yli 3,3 miljardia ihmistä näissä maissa kuluttaa enemmän korkomaksuihin kuin välttämättömiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Guterres korosti, että tämä ei ole vain järjestelmäriski, vaan järjestelmän täydellinen epäonnistuminen.
Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD) ilmaisi huolensa maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuudesta, joka vaikuttaa suhteettomasti kehitysmaihin. Esimerkiksi Afrikan maat maksavat neljä kertaa enemmän korkoa kuin Yhdysvallat ja kahdeksan kertaa enemmän kuin Euroopan rikkaimmat maat. Tämän velan uudelleenjärjestely on kuitenkin haaste, sillä 62 prosenttia veloista on nyt yksityisten velkojien (pääasiassa sijoitusrahastojen ja hedge-rahastojen) hallussa, kun se vuosikymmen sitten oli 47 prosenttia. UNDP selittää ennätyksellisen 92 biljoonan dollarin maailmanlaajuisen valtionvelan vuonna 2022 Covid-19-sulkutilanteiden, inflaation ja nousevien korkojen ansioksi.
Tietyissä olosuhteissa tämä tilanne voi johtaa dominoefektiin kansallisten konkurssien tapauksessa. Jos ensimmäinen ylivelkaantuista maista ilmoittaa olevansa maksukyvytön, muut maat joutuvat paineen alle ja voivat myös ajautua konkurssiin. Kun otetaan huomioon kyseessä olevat summat, tällä olisi valtava vaikutus myös maailmanlaajuisiin rahoitusmarkkinoihin, jotka joutuisivat kohtaamaan vastaavat maksuhäiriöt ja arvonalennukset. Jokin tarkkailijoiden mukaan voisi lisätä painetta ottaa markkinoille keskuspankkien digitaalisia valuuttoja . Globalistit tekevät lujasti töitä sen eteen, kuten esimerkiksi raportit täällä ja täällä osoittavat.