Tekoäly ja laki: Missä menee raja?
Tekoälyn käyttö laajenee nopeasti oikeudellisella alalla, mutta mitä vaikutuksia on sillä, että “robotti”-asianajajat, kantajat ja tuomarit käyttävät ChatGPT:tä?
Meksikossa hiljattain vieraillessani puhuin 20-vuotiaan meksikolaisen kryptoharrastajan kanssa, joka kertoi käyttäneensä OpenAI:n ChatGPT:tä oikeudellisten kirjelmien kirjoittamiseen, joista osaa meksikolaiset asianajajat ovat käyttäneet oikeudessa. Tällä hetkellä tällaista toimintaa vastaan ei ole sääntöjä tai määräyksiä, mutta Meksiko on yksi niistä kymmenistä valtioista, jotka ovat hiljattain ilmoittaneet aikovansa säännellä tekoälyä jollakin tavalla.
“Asia (ChatGPT) on asiantuntija kaikissa internetissä saatavilla olevissa oikeudellisissa koodeissa, ja se voi helposti käsitellä, mitä lakeja, oikeuskäytäntöä, sopimuksia, valtuutuksia jne. on otettava huomioon”, kertoi Roy, parikymppinen meksikolainen mies. Hänen mukaansa ChatGPT ei ainoastaan ota huomioon erilaisia ennakkotapauksia, jotka on otettava huomioon, vaan myös kehittää oikeudellisen strategian näiden ennakkotapausten perusteella.
Roy sanoo myös, että kun oppii, miten ChatGPT:tä voi pyytää “tehokkaammin”, käyttäjä voi “tuottaa useita malleja esittelyistä tiettyä tapausta varten” ja sitten lajitella pois sen, mitä ei tarvitse.
Kysyttäessä, uskooko hän, että kuka tahansa tuomari tai asianajaja voisi havaita tekoälyavusteisten oikeudellisten esittelyjen läsnäolon, Roy näytti olevan kiinnostuneempi puhumaan ChatGPT:n työn laadusta.
“Ehkä on liian aikaista sanoa, huomaavatko tuomioistuimet eron, mutta yksi asia on varma: se tekee työn nopeammin, paljon laadukkaammin ja erittäin edullisesti”, Roy sanoi.
Samalla kun Meksikon nuoremmat sukupolvet tutkivat ChatGPT:n kaltaisia tekoälytyökaluja, maassa on alettu puhua tekoälyn käytön sääntelystä yksityisellä sektorilla ja hallituksessa. Huhtikuussa apulaisministeri Ignacio Loyola Vera ehdotti “tekoälyn ja robotiikan eettistä sääntelyä koskevan lain” hyväksymistä. Loyola on väittänyt, että tekoälyä on säänneltävä välittömästi ja että sen odottaminen, että tekoäly on kaikkialla, “on liian myöhäistä”.
Toukokuussa 2022 Meksikon INAI (Kansallinen instituutti avoimuudesta, tiedonsaannista ja henkilötietojen suojasta) julkaisi tekoälysuositukset, jotka koskevat “henkilötietojen asianmukaista ja eettistä käyttöä” erilaisten tekoälysovellusten avulla ja “henkilötietojen tietoturvavelvollisuudesta johtuvien velvoitteiden noudattamista”. Siinä käsitellään muun muassa tekoälyä koulutuksessa, julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä pilvipalveluja.
Lakiehdotuksessa ja INAI:n suosituksissa ei kuitenkaan käsitellä erityisesti sitä, miten tekoäly ja lainsäädäntö voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään lähitulevaisuudessa, puhumattakaan nykyhetkestä. Raportoin hiljattain Yhdysvaltain hallituksen viimeisimmästä pyrkimyksestä säännellä tekoälyä Bidenin kauaskantoisen toimeenpanomääräyksen avulla. Määräyksessä sanotaan, että sen tarkoituksena on suojella amerikkalaisten yksityisyyttä ja turvallisuutta tekoälyyn liittyviltä uhkilta, mutta siinä ei nimenomaisesti mainita esimerkkejä tekoälystä, joka laatii oikeudenkäyntiasiakirjoja käytettäväksi tuomioistuimissa.
Niin sanottu robottiasianajaja eli tekoälylakimies on ollut otsikoissa ajoittain vuodesta 2015 lähtien, jolloin DoNotPay-nimellä tunnettu palvelu tuli tunnetuksi maailman ensimmäisenä tekoälylakimiehenä. DoNotPay lupasi auttaa lontoolaisia valittamaan parkkisakoista. Palvelun kerrotaan onnistuneen yli puolessa tapauksista: yli neljän miljoonan dollarin parkkisakot on kumottu.
Vaikuttaa väistämättömältä, että tekoäly osallistuu jossain määrin oikeusprosessiin. Olipa kyse sitten siitä, että ihmiset käyttävät ChatGPT:tä oikeudellisten asiakirjojen kirjoittamiseen tai tekoälylakimiehet korvaavat ihmiset kokonaan, tulemme todennäköisesti näkemään lisää esimerkkejä, joissa ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutuksen raja hämärtyy.
Toukokuussa 2019 Wired kertoi, että tekoälyä käytettiin “tuomarina” ratkaisemaan pieniä riita-asioita tietyissä virolaisissa tuomioistuimissa. Vuonna 2022 Viron hallitus kuitenkin julkaisi lausunnon, jossa se kutsui artikkelia harhaanjohtavaksi. “Suunnitelmissa on automatisoida Viron kansallinen maksusuoritusmääräysmenettely, joka ratkaistaan vain yhden tietyn oikeustalon tietyssä osastossa”, lausunnossa sanottiin.
Hiljattain, helmikuussa 2023, kolumbialainen tuomari käytti ChatGPT:tä päättäessään, pitäisikö autistisen lapsen vakuutusyhtiötä vaatia kattamaan kaikki hänen sairaanhoitonsa kustannukset.
Jokaisen uuden tapauksen myötä herää kysymyksiä siitä, onko tekoälyn käyttö eettistä tai laillista.
“On olemassa argumentteja molemmin puolin, että tekoäly voi voittaa tai välttää ihmisen ennakkoluulot käyttämällä tietoon perustuvaa lähestymistapaa. Mutta myös se, että tekoäly itsessään voi tuottaa puolueellisia tai epäasianmukaisia tuloksia tai tuotoksia monista eri syistä”, sanoo tohtori Felicity Bell, New South Walesin yliopiston Law Societyn tutkija Felicity Bell.
Heinäkuussa 2020 julkaistussa esseessä “Is Human Judgment Necessary? Artificial Intelligence, Algorithmic Governance, and the Law”, varoittaa, että “jopa lupaaviin tekoälyjärjestelmiin, jotka on suunniteltu parantamaan ihmisen arvostelukykyä, liittyy hienovaraisia syrjäytymisen muotoja”. Esseessä kehotetaan säilyttämään “inhimillisen arvostelukyvyn edellytykset asianmukaisilla sosiaalisen ja oikeudellisen toiminnan aloilla”.
Takaisin Meksikossa Roy muistuttaa minua siitä, että ihmiskunnan on oltava varovainen käyttämiemme työkalujen kanssa, erityisesti, “jos et halua satuttaa itseäsi niillä”.
“Näen ansan siinä, että tottuu siihen, että antaa tämän laitteen tehdä ajattelun ja luomisen puolestasi. Ehkä tästä voisi tulla pakonomainen tai riippuvuutta aiheuttava asia, aivan kuten sosiaalinen media on.”
Lähde:
