Paavi Franciscus vaatii “maailmanlaajuista taloudellista peruskirjaa” Vatikaanin ilmastokokouksessa
Paavi Franciscus vaati Vatikaanin järjestämässä ilmastokriisistä ilmastokestävyyteen -konferenssissa pitämässään pääpuheenvuorossa vuoteen 2025 mennessä “uutta maailmanlaajuista rahoitusperuskirjaa”, jossa keskityttäisiin ilmastonmuutokseen ja “ekologiseen velkaan”.
- Vatikaanin järjestämässä ilmastonmuutoskonferenssissa paavi Franciscus kehotti laatimaan vuoteen 2025 mennessä “uuden maailmanlaajuisen rahoitusperuskirjan”, jossa keskityttäisiin ilmastonmuutokseen ja “ekologiseen velkaan”.
“On tarpeen kehittää uusi rahoitusarkkitehtuuri, joka pystyy vastaamaan globaalin etelän ja ilmastokatastrofien vakavasti koettelemien saarivaltioiden vaatimuksiin”, paavi Franciscus sanoi torstaina 16. toukokuuta.
Paavin sanat tulivat hänen pääpuheenvuoronsa päätteeksi Vatikaanin paavillisen tiedeakatemian ja paavillisen yhteiskuntatieteiden akatemian yhdessä järjestämässä konferenssissa “Climate Crisis to Climate Resilience”.
Franciscus hahmotteli kolmiosaista toimintasuunnitelmaa “planeettakriisiin” vastaamiseksi ja sanoi osallistujille, että kaikkien tällaisten toimien on keskityttävä taloudellisiin toimiin.
“Velkojen uudelleenjärjestely ja vähentäminen sekä uuden globaalin rahoitusperuskirjan laatiminen vuoteen 2025 mennessä, jossa tunnustetaan eräänlainen ekologinen velka – meidän on työstettävä tätä termiä: ekologinen velka – voi olla suuri apu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä”, hän sanoi viitaten jo olemassa olevaan mutta vielä julkaisemattomaan peruskirjaan.
Paavin kolmiosainen suunnitelma korosti myös hänen vaatimustaan “poliittisista muutoksista”, jotka perustuvat ilmaston noudattamiseen ja lämpenemisen, fossiilisten polttoaineiden riippuvuuden ja hiilidioksidin vähentämiseen:
Ensinnäkin tarvitaan yleismaailmallista lähestymistapaa sekä nopeita ja päättäväisiä toimia, joilla voidaan saada aikaan poliittisia muutoksia ja päätöksiä. Toiseksi meidän on käännettävä lämpenemiskäyrä ja pyrittävä puolittamaan lämpenemisvauhti neljännesvuosisadan kuluessa. Samalla meidän on pyrittävä maailmanlaajuiseen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja poistettava riippuvuus fossiilisista polttoaineista.
Kolmanneksi ilmakehästä on poistettava suuria määriä hiilidioksidia useiden sukupolvien ajan kestävällä ympäristöhallinnolla.
Eräät Vatikaanin konferenssin osanottajat ottivat erityisen lämpimästi vastaan Franciscuksen kehotuksen rahoitukseen liittyvästä politiikasta ilmastonmuutostavoitteiden toteuttamiseksi. Kolmipäiväisen tapahtuman lukuisten osallistujien ja puhujien joukossa olivat muun muassa kiihkeät ilmastonmuutoksen puolestapuhujat Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom, Lontoon pormestari Sadiq Khan, New Yorkin kuvernööri Kathy Hochul, Massachusettsin lesbokuvernööri Maura Healey sekä akateemikkoja ja poliitikkoja Etelä-Amerikasta, Afrikasta, Italiasta ja Taiwanista.
Newsom ja Khan – jotka molemmat ovat toteuttaneet laajoja ja erittäin kiistanalaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen nimissä – puhuivat aiheista “The Gold Standard – Climate Leadership in the Golden State” (Kultakanta – ilmastojohtajuus Kultaisessa osavaltiossa) ja “Governance in the Age of Climate Change” (Hallinto ilmastonmuutoksen aikakaudella). Khan kirjoitti myös brittiläisessä The Tablet -lehdessä yhdistävänsä äänensä Franciscuksen ääniin “tukeakseen ilmastokestävyyspyrkimyksiä ja puolustaakseen ilmasto-oikeudenmukaisuutta”.
Vihreää rahoitusta tulevaisuutta varten
Vaikka paavi Franciscuksen mainitsemasta peruskirjasta ei annettu tarkempia tietoja, viime vuosina on kiinnitetty enemmän huomiota ilmastopolitiikan ja rahoituksen yhteensovittamiseen, “velan vaihtamiseen luontoon” Maailman talousfoorumin politiikkojen mukaisesti ja itse “ekologisen velan” käsittelyyn, jota Franciscus itse käyttää säännöllisesti.
Viime lokakuun 4. päivänä Franciscus julkaisi vuoden 2015 ympäristösyklikansa Laudato Si’ -kirjeen toisen osan apostolisen kehotuksen Laudate Deum muodossa, jossa hän kehotti jyrkästi “pakollisiin” toimenpiteisiin kaikkialla maailmassa “ilmastonmuutoksen” käsittelemiseksi.
“Ei ole enää mahdollista epäillä ilmastonmuutoksen inhimillistä – “antrooppista” – alkuperää”, paavi kirjoitti ennen kuin hän myöhemmin vaati pakollista mukautumista “vihreään” politiikkaan:
Jos COP28:sta halutaan vilpittömästi tehdä historiallinen tapahtuma, joka kunnioittaa ja jalostaa meitä ihmisinä, voidaan vain toivoa sitovia energiamuotoja, jotka täyttävät kolme ehtoa: niiden on oltava tehokkaita, pakollisia ja helposti valvottavia.
Franciscuksen usein toistamat linjaukset aiheesta ovat toistuvasti synnyttäneet yhtäläisyyksiä keskeisen globalistin ja Maailman talousfoorumin (WEF) perustajan Klaus Schwabin ilmaisemiin ajatuksiin, joiden ehdotetun katolilaisvastaisen “Suuren uudelleenkäynnistyksen” taustalla on keskittyminen “vihreään” rahoitusagendaan, kun hän mainitsee “fossiilisten polttoaineiden tukien poistamisen” ja uuden rahoitusjärjestelmän, joka perustuu “investointeihin”, jotka edistävät “tasa-arvoa ja kestävyyttä”, sekä “‘vihreän’ kaupunki-infrastruktuurin” rakentamiseen.
Rahoitusmaailma on todellakin yksi niistä aloista, jotka ovat eniten omistautuneet “ilmastonmuutosta” koskevien politiikkojen toteuttamiseen, kuten Pariisin sopimuksessa – aborttimyönteisessä ilmastosopimuksessa, johon Vatikaani liittyi vuonna 2022 – hahmotellut politiikat.
Pariisin sopimuksen vähemmän tunnettu kolmas tavoite liittyy suoraan asiakirjan rahoituselementtiin ja varmistaa, että globaalin rahoituksen tulevaisuus on suoraan yhteydessä Pariisin sopimuksessa esitettyihin erilaisiin ilmastonmuutospyrkimyksiin. Se kuuluu seuraavasti:
Rahoitusvirtojen saattaminen yhdenmukaisiksi polun kanssa, jolla pyritään kohti alhaisia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastokestävää kehitystä.
Tämä tavoite tarjoaa kansainvälisille hallituksille perustan rahoituksen tarjoamisen kytkemiselle Pariisin sopimuksen “vihreän” agendan täytäntöönpanoon. Lähes tuntematon Network of Central Banks and Supervisors for Greening the Financial System (NGFS) syntyi Pariisin “One Planet Summit” -huippukokouksessa joulukuussa 2017, ja sen tarkoituksena on muuttaa maailmantaloutta “vihreän” ilmastopolitiikan mukaiseksi.
Sillä on jo 138 jäsentä ja lisäksi 21 tarkkailijaorganisaatiota, joihin kuuluu kansallisia ja kansainvälisiä pankkeja, kuten Kanadan keskuspankki, Englannin keskuspankki, Ranskan keskuspankki, Dubain rahoituspalveluviranomainen, Euroopan keskuspankki, Japanin keskuspankki, Kiinan keskuspankki, Sveitsin keskuspankki ja Yhdysvaltain keskuspankki.”
Tällaiset politiikat ovat säännöllisesti esillä myös kansainvälisissä rahoituskokouksissa. Yksi tällainen esimerkki oli viime vuonna, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati ilmastokysymysten ja globaalin rahoituksen ympärille rakentuvaa “julkista rahoitussokkia”. Hänen puheensa pidettiin kansainvälisille johtajille Pariisissa järjestetyssä vuoden 2023 huippukokouksessa, jossa käsiteltiin uutta maailmanlaajuista rahoitussopimusta.
