EU:n sääntelyviranomaiset pyrkivät vakiinnuttamaan “disinformaatiokoodin” sensuurilain nojalla.
EU-vaalien jälkeen EU:n johto pyrkii tekemään jo ennestään kiistanalaisesta digitaalisia palveluja koskevasta laista (Digital Services Act, DSA) – joka on kriitikoiden mukaan laaja sensuurilaki – entistäkin kiistanalaisemman.
EU:n sääntelyviranomaiset haluavat nyt nimittäin tehdä verkkoalustojen aiemmin “vapaaehtoisesti” noudattamista ohjeista – disinformaatiota koskevista käytännesäännöistä – virallisen osan DSA:ta.
Tämä on Digital Services Boardin kanta, joka on juuri julkaissut raportin, jossa se haluaa, että “vapaaehtoiset säännöt” muutetaan “nopeasti”, jotta niistä tulee DSA:n alaisia. Lautakunta koostuu EU:n kansallisvaltioiden koordinaattoreista.
Raportin mukaan EU:n komissio tukee heidän vaatimustaan saattaa säännöstö DSA:n alaisuuteen.
Vuonna 2022 säännöstöön liittyi alun perin 34 allekirjoittajaa, ja tällä hetkellä luku on 44. Niiden joukossa ovat Adobe, Google, Meta, Microsoft, Twitch ja TikTok, mutta myös useita journalisti- ja tutkimusryhmiä, “faktantarkistusryhmiä” ja World Federation of Advertisers (WFA).
EU sanoi säännöstön julkistamisen yhteydessä, että se edustaa “vahvistettua” versiota vuonna 2018 laaditusta säännöstöstä, ja totesi, että se on tulosta vuonna 2021 annetuista EK:n ohjeista.
Jo ennen tätä viimeisintä aloitetta oli epäselvää, missä määrin säännöt olivat käytännössä “vapaaehtoisia”, kun otetaan huomioon, että monissa yhteyksissä EU:n huippubyrokraatit eivät peitelleet, että erityisesti verkkoalustojen kohdalla sen tehtävänä oli varmistaa, että ne “sääntelevät itse itseään” – tai että EU tekisi sen niiden puolesta.
Jos käytännesäännöt sisällytetään DSA:han, se tarkoittaa, että juuri näin on tapahtunut.
“Koska käytännesäännöt tuovat merkittävää lisäarvoa järjestelmäriskien lieventämisessä, komissio katsoo, että käytännesääntöjen nopea muuntaminen on ratkaisevan tärkeää, ja tavoitteena on saada prosessi päätökseen lähikuukausina”, raportissa todetaan.
Vuoden 2022 säännöstön tekstissä todetaan, että sen tarkoituksena on muun muassa luoda mainosten sijoittelun valvontaa, johon sisältyy “disinformaation” demonisointi ja “yhteistyö asiaankuuluvien toimijoiden kanssa”; “palvelujen eheys” -osio haarautuu “yhteiseen käsitykseen kielletystä manipuloivasta käyttäytymisestä” ja “tekoälyjärjestelmien avoimuusvelvoitteisiin”.
Lisäksi säännöstöllä pyritään “voimaannuttamaan” sekä käyttäjiä että tutkimusyhteisöä. Ensimmäisessä kategoriassa odotettiin allekirjoittajien keskittyvän “medialukutaidon parantamiseen” ja “käyttäjien parempiin valmiuksiin tunnistaa väärää tietoa” sekä “toiminnallisuuteen, jolla voidaan merkitä haitallinen väärä ja/tai harhaanjohtava tieto”.
Samalla tutkijoille oli tarkoitus antaa allekirjoittajien tiedot “disinformaation tutkimista” varten.