Media väittää Elon Muskin olevan uhka demokratialle – mutta onko tällainen “demokratia” todella pelastamisen arvoinen?
Median ja vasemmiston narratiivien kritiikki: Artikkelissa kritisoidaan voimakkaasti vasemmistolaista mediaa ja sen narratiiveja, erityisesti väitettyä liioittelua Covid-pandemiasta ja demokratiasta, sekä konservatiivien leimaamista uhkaksi demokratialle. Kirjoittaja väittää, että median ja vasemmiston tavoitteena on tukahduttaa sananvapaus ja kontrolloida yleistä mielipidettä.
Elon Muskin ja X:n rooli sananvapauden puolustamisessa: Elon Muskia ja hänen omistamaansa sosiaalista mediaa, X:ää (aiemmin Twitter), ylistetään vastarinnan symbolina eurooppalaisia ja brittiläisiä sensuurivaatimuksia vastaan. Muskin toiminta esitetään osana laajempaa liikettä, joka vastustaa hallituksen ja teknologiayhtiöiden pyrkimyksiä rajoittaa sananvapautta.
Demokratian käsitteen kyseenalaistaminen: Kirjoittaja kyseenalaistaa demokratian arvon, jos sen ylläpitäminen edellyttää sensuuria ja ajatusrikollisuuden kriminalisointia. Hän esittää, että nykyinen demokratia on korruptoitunut ja sen kaatuminen saattaa olla väistämätöntä ja jopa toivottavaa, jotta voidaan välttää totalitarismi.
Konservatiivien ja riippumattomien rooli tulevaisuudessa: Lopuksi kirjoittaja korostaa, että konservatiivit ja riippumattomat ovat todellinen uhka nykyiselle järjestelmälle, ei yksittäiset henkilöt kuten Elon Musk tai Donald Trump. Kirjoittajan mukaan järjestelmän on muututtava, ja tämä muutos tulee kansan tahdosta, jota eliitti ei voi estää.
Mikään ei ehkä ole niin väsyttävää ja kiusallista kuin vasemmiston mediapropagandan teatterillinen helmien puristaminen. Kolmen vuoden ajan yleisö joutui käsittelemään median lakkaamatonta dronea Covid-pandemiasta, tapahtumasta, joka osoittautui ei-hampurilaiseksi, josta 99,8 % väestöstä selviytyisi helposti. Vuoden 2020 vaalien jälkeen olemme tulvillaan tarinoita siitä, kuinka konservatiivit ovat “uhka demokratialle” – demokratiaan, johon edistykselliset eivät edes usko, kuten äskettäinen DNC:n vallankaappaus Joe Bidenia vastaan todistaa.
Demokratiatarinan viimeisin kehitys on, että sananvapaus (ja luultavasti Venäjä) on suuri pahuus länsimaiden kansalaislevottomuuksien takana. “Ajatusrikollisuuden” käsite on nousemassa yhä enemmän eturintamaan laitoksen työkalupakkissa, mikä viittaa siihen, että olemme siirtymässä autoritaarisuuden seuraavaan vaiheeseen – puheen suoranaiseen kriminalisointiin, kirjoittaa Brandon Smith .
Yhdistyneen kuningaskunnan Guardian on täysin mukana tässä kehityksessä. Media on sodanpolulla Elon Muskia ja X:ää (aiemmin Twitterinä) vastaan sen jälkeen, kun Musk uhmasi eurooppalaisia ja brittiläisiä virkamiehiä ja heidän vaatimuksiaan sensuurista. Artikkelissa, jonka otsikko on ” Mellakkaiden yllyttäminen Britanniassa oli testi Elon Muskille. Katsokaa vain, mitä hän on suunnitellut Amerikkaa varten ”, foorumi aloittaa progressiivisen puheen, sanasalaattien, joka on suunniteltu kääntämään huomio pois todellisuudesta, että he itse asiassa vaativat sananvapauden kuolemaa.
The Guardian kertoo:
”…Vuoden 2020 kultaisina aikoina julkisesta vastareaktiosta edelleen toipuvien teknologia-alustojen piti ainakin näyttää välittävältä. Twitter työllisti yli 4 000 “luottamuksen ja turvallisuuden” henkilöä, joiden tehtävänä oli poistaa vaarallinen sisältö alustalta ja havaita ulkomaisia vaikutteita.
”Isossa-Britanniassa kanaria on laulanut. Tänä kesänä näimme jotain uutta ja ennennäkemätöntä. Tekniikan alustan miljardööriomistaja, joka kohtaa julkisesti valitun johtajan ja käyttää hänen alustaansa heikentääkseen hänen auktoriteettiaan ja yllyttääkseen väkivaltaan. Britannian kesämellakat 2024 olivat Elon Muskin koeilmapallo…
“Presidentinvaalit ovat kolmen kuukauden kuluttua. Entä jos miljardööri haastaa tulokset? Entä jos hän päättää, että demokratia on yliarvostettua…?”
”…Se, mitä Musk – uusi itsensä julistautunut huonon hallinnon herra – on tehnyt, on repäissyt naamion. Hän osoitti, että sinun ei tarvitse edes teeskennellä välittävänsä. Muskin maailmassa luottamus on epäluottamusta ja turvallisuus sensuuria. Hänen tavoitteensa on kaaos. Ja se tulee tapahtumaan.”
Avainkysymys, jota The Guardian ja heidän vasemmistolaisensa eivät koskaan käsittele, on tämä: jos demokratia on riippuvainen massasensuurista ja ajatusrikollisuuspolitiikasta, jos se riippuu yleisön “suojelemisesta” valitettavilta totuuksilta, kannattaako se todella pelastaa?
Minä ja miljoonat muut sanoisimme ei – säästämisen arvoista. Tuo “demokratia” on rikki ja korruptoitunut, ja se pitäisi pyyhkiä pois maan pinnalta ennen kuin se tuhoaa kulttuurin, jonka se väittää suojelevansa.
Poliittinen vasemmisto todistaa edelleen olevansa emotionaalisesti kietoutunut ja hysteerinen, luottaen valheisiin ja itse aiheutettuun terroriin ajaakseen kannattajiaan portinvartijoiden (globalistien) valitsemalle tielle. Jos olet koskaan yrittänyt järkeillä huutavan taaperon kanssa, joka on innokas saamaan haluamansa, tiedät millaista on yrittää järkeillä vasemmistolaisten kanssa.
Vasemmiston hyperemotionaalisuus on eliitin helppo manipuloitava vipu, eikä se ole yksinomaan Yhdysvalloissa. Olemme nähneet saman suuntauksen Euroopassa ja Isossa-Britanniassa. Britanniassa paniikki kasvaa, kun työväenluokka (enimmäkseen patriootit) protestoi suuria määriä kaikkialla maassa avoimia rajoja vastaan. Lähes 70 prosenttia Britannian väestöstä vastustaa nykyistä massamaahanmuuttopolitiikkaa, erityisesti kehitysmaista. Brexit-äänestys perustui pääosin Britannian vastustukseen EU:n pakotettua massamaahanmuuttoa kohtaan.
Mutta itseään demokratian “puolustajiksi” julistaneet eivät ole kiinnostuneita yleisön äänestä. He välittävät enemmistön huolenaiheista vain, jos ne liittyvät heidän asialistalleen.
Tämä kieltäytyminen ottamasta vakavasti kansalaisten huolia kolmannen maailman siirtolaisista, yhdistettynä jatkuvaan kaksoispoliisijärjestelmään, joka pyrkii piilottamaan siirtolaisrikostilastot, on johtanut suoraan viime kuukauden mielenosoituksiin ja mellakoihin. Tehdään selväksi: Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen virkamiehet ovat syyllisiä väkivaltaan. He ovat syyllisiä.
Sama koskee tammikuun 6. päivän mellakoita, tapahtumaa, joka alkoi rauhanomaisesti ja herätti sitten väkivaltaisia reaktioita sen jälkeen, kun Capitol Police alkoi ampua kumiluoteja väkijoukkoon ja heittää kyynelkaasukanistereita heidän keskelleen. Voit tökätä karhua vain niin kauan, ennen kuin karhu herää ja kynsi kasvosi irti.
Tietenkin, jos karhu hyökkää, näytä uhria äläkä kerro kenellekään, kuinka provosoit sen. Se on sellainen kaasuvalo, jota konservatiivit ja patriootit ovat kohdanneet pitkään, ja viimeisimmät tapahtumat Yhdistyneessä kuningaskunnassa viittaavat siihen, että se ei lopu pian.
The Guardian koettelee tietyssä mielessä totalitarismin vesiä siirtymällä pois vanhanaikaisesta “suuremman hyvän” logiikasta. He käsittelevät sitä lyhyesti, mutta heidän perusargumenttinsa on, että järjestelmä on pyhä, olipa se kuinka korruptoitunut tahansa. Valloissa olevia ja heidän politiikkaansa ei pidä arvostella tai haastaa, koska he ovat eliittiä ja meidän tulee luottaa siihen, että he tietävät, mikä on meille parasta.
Jos me millään tavalla puutumme heidän asioihinsa, romahdumme ja kaaos vallitsee. Ja me emme halua sitä, eikö niin?
Ehkä me haluamme sen. Ehkä nykyisen järjestelmän on aika kaatua. Ehkä meidän pitäisi lakata sallimasta kaksijakoisen järjestelmän edunsaajien piiloutua demokratian ohuen viilun taakse. Loppujen lopuksi heidän versionsa demokratiasta vain lisää tyranniaa. He ovat osoittaneet, että tämä on loppupeli Isossa-Britanniassa (jos joku epäili sitä).
Big Tech -ryhmittymien tai valtion virkamiesten tehtävä ei ole valvoa julkista puhetta. Heidän asemansa perustuvat täysin heidän kykyynsä palvella yleistä etua, ja tämä sisältää KAIKEN yleisön, ei vain edistyksellisiä. Tähän mennessä näkemäni mukaan Elon Muskin vastarinta on luonnollinen vastaus yhteensopimattomalle hallitukselle. Myski on oire suuremmasta liikkeestä, ei syy.
Portinvartijat haluavat kaiken olevan yhdestä miehestä tai kourallisesta miehiä. He haluavat sinun keskittyvän Muskiin tai Trumpiin, koska he eivät halua myöntää totuutta: että SINÄ olet todellinen uhka, jonka he haluavat neutraloida, yhdessä miljoonien muiden konservatiivien ja riippumattomien kanssa. Olet suuri vaara heidän asialistalleen.
Jos tietty poliittinen johto ei pysty esittämään hyvää argumenttia sille, miksi niiden pitäisi olla olemassa, heidän ei ehkä pitäisi olla. Jos järjestelmä on vaihdettava, se tapahtuu, eivätkä edistykselliset käsien vääntäjät ja globalistit voi tehdä asialle mitään. Ne eivät ole välttämättömiä. He eivät ole tulevaisuutta. Ne vain pidättelevät meitä.