Ennakoiva YK:n tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus

YK:n komitea hyväksyi tietoverkkorikollisuuden torjuntaa koskevan yleissopimuksen tekstin  . Ihmisoikeusjärjestöt ja tietotekniikan asiantuntijat ovat kutsuneet sitä uhkaksi demokratialle ja vapaalle maailmalle.

“Yksi maailman vaarallisimmista valvontasopimuksista hyväksyttiin seisovin suosionosoin”,  kirjoitti  itävaltalainen digitaalisten oikeuksien ryhmä Epicenter Works.

YK:n yleiskokouksen on määrä äänestää yleissopimuksen hyväksymisestä syyskuussa.

“Voidaan olettaa, että sopimus hyväksytään vaikeuksitta YK:n yleiskokouksessa syyskuussa ja näin ollen sitä pidetään virallisesti YK:n yleissopimuksena. Sen jälkeen se on allekirjoitettavissa ja sen jälkeen ratifioitavissa”,  sanoi  poliittinen neuvonantaja Tanja Fachathalerová. “Voidaan olettaa, että ei tule olemaan suuri ongelma saada aikaan tarvittavat neljäkymmentä ratifiointia, jotka ovat välttämättömiä sopimuksen voimaantulon kannalta.”

Toimittajiin ja vastustajiin kohdistuvan sorron laillistaminen

Ehdotetulla kansainvälisellä sopimuksella pyritään torjumaan tietoverkkorikollisuutta ja parantamaan lainvalvontaviranomaisten kansainvälistä yhteistyötä. Yli sata ihmisoikeus- ja kansalaisoikeusjärjestöä ympäri maailmaa  on kuitenkin varoittanut vakavasta ihmisoikeuksien uhasta  ja kritisoinut sitä, että sopimustekstistä puuttuu riittävät takeet. Heidän mukaansa suunniteltu sopimus velvoittaisi YK:n jäsenvaltiot ottamaan käyttöön kattavia toimenpiteitä monenlaisten rikosten valvontaan.

”Sopimus on todellakin valvontasopimus, jossa on liian vähän tietosuojaa ja ihmisoikeuksia koskevia määräyksiä. Käytännössä se legitimoi poliittisia vastustajia tai toimittajia vastaan ​​suunnatut tukahduttamistoimenpiteet, joita nyt näemme autoritaarisissa valtioissa”,  netzpolitik.org-palvelin kirjoittaa  .

Kiina ja Venäjä olivat sopimuksen alussa

Kaikki alkoi YK:n päätöslauselmasta,  jonka  Venäjä, Kiina ja muut maat (kuten Iran, Egypti, Sudan ja Uzbekistan) käynnistivät vuonna 2019 äänin 88 puolesta, 58 vastaan ​​ja 34 tyhjää.

Euroopan valtiot ovat ehdottaneet muutoksia, mutta asiantuntijoiden mukaan syntynyt kompromissi ei täytä edes yksityisyyden säilyttämisen ja ihmisoikeuksien suojelemisen edellytyksiä.

Valitettavasti on laadittu tietojen käyttösopimus, jonka avulla hallitukset ympäri maailmaa voivat vaihtaa kansalaisten henkilökohtaisia ​​tietoja ikuisessa salassa, jos rikos on “vakava”. Tämä sisältäisi sijainnin ja reaaliaikaisen viestinnän salakuuntelun ympäri maailmaa ja pakottaisi IT-työntekijät paljastamaan salasanoja tai muita pääsyavaimia, jotka vaarantaisivat maailmanlaajuisten järjestelmien turvallisuuden, joihin miljardit ihmiset luottavat päivittäin. Eikä kyse ole vain yksityisen sektorin järjestelmistä – myös valtion järjestelmät ovat vaarassa”,  sanoi  Nick Ashton-Hart, APCO:n digitaalitalouden politiikan johtaja, joka johtaa myös kyberturvallisuusteknologiasopimuksen valtuuskuntaa yleissopimusneuvotteluissa.

Journalistien ja valkoisten hakkerien rikosoikeudellisen syytteen uhka

Ashton-Hart-sopimus asettaa myös toimittajat ja ilmiantajien  syytteeseen asettamisen . International Press Institute oli niin huolissaan tästä vaarasta, että se laittoi  koko sivun mainoksen Washington Postiin . Riippumattomat turvallisuusasiantuntijat ympäri maailmaa  varoittivat myös helmikuussa  , että he voivat joutua rikossyytteisiin työstään IT-järjestelmien suojaamisessa kyberrikollisilta sopimusluonnoksen mukaisesti.

Hallitukset voisivat asettaa lapsia syytteeseen seksistä

“Uskomatonta on, että teksti antaa hallituksille nimenomaisen mahdollisuuden nostaa lapsia syytteeseen “seksityksestä” samassa artiklassa (14), jonka oletetaan  suojelevan heitä  seksuaalisilta saalistajilta. Artikkeli asettaa myös hyväntekeväisyysjärjestöissä työskentelevät ihmiset syytteeseen, koska he tarvitsevat pääsyn petoeläinten luomaan materiaaliin osana työtään. Kansalaisyhteiskunnan puolestapuhujat ovat toistuvasti korostaneet tätä ilmeistä puutetta, mutta turhaan”, Ashton-Hart sanoi.

Huoli sananvapaudesta

Asiantuntijoiden mukaan myös kansainvälisesti toimivat yritykset altistuvat lisääntyneelle juridiselle ja maineriskille työntekijöiden pidätyksen jälkeen. Yksilöiden ja haavoittuvien yhteisöjen yksityisiin tietoihin on pääsy lainvalvontaviranomaisilla ympäri maailmaa myös tapauksissa, joissa tekijöiden toiminta ei ole rikollista heidän asuinpaikassaan tai tapauksissa, joissa ilmaisunvapaus herättää huomattavaa huolta.

Viranomaisten ja valtioiden välinen yhteistyö voidaan pitää salassa ilman avoimuutta siitä, miten hallitukset käyttävät sopimusta, tai ilman määräyksiä, jotka antavat yrityksille mahdollisuuden riitauttaa lainvalvontapyynnöt, vaikka ne olisivat laittomia.

Johtajien kritisoiminen rikoksena?

“Salaisen yhteistyön helpottaminen missä tahansa “vakavassa” rikoksessa avaa oven “rikoksille”, kuten johtajien kritisoimiseen tai vähemmistöjen vainoamiseen”, kirjoittaa Ashton-Hart analyysissaan.

Kansainvälinen kauppakamari, maailman suurin ja edustavin yksityisen sektorin edustaja,  kehotti 13. elokuuta avoimesti YK:ta  olemaan hyväksymättä sopimusta syyskuun yleiskokouksessa.

“Jos hallitukset eivät enää suojele kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä, jota he niin usein äänekkäästi tukevat, kansainvälisessä oikeudessa luodut uudet vaaralliset normit kummittelevat meitä tulevina vuosikymmeninä”, Ashton-Hart sanoi.

Julkaistu uudelleen kirjoittajan alapinosta

Julkaistu Creative Commons Attribution 4.0:n kansainvälisellä lisenssillä
Uusintapainosta varten aseta ensisijainen linkki takaisin alkuperäiseen Brownstone Instituten artikkeliin ja kirjoittajaan.

Lähde: Brownstone Institute