Maailmanlaajuinen elintarvikekriisi pahenee
Kauhukertomuksia tulee jo nyt yhä useammista köyhistä maista, koska elintarvikehuoltotilanne pahenee. Mutta rikkaammat maat eivät ole säästyneet ruokakriisiltä. Tästä vuodesta tulee todennäköisesti pahempi kuin edellisistä.
Ihmiset Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tuntevat jo nyt, miten ruoka, joka on kallistunut huomattavasti viime kuukausina (yhdessä energiakustannusten kanssa), rasittaa heidän kotitalouksiensa budjettia. Mutta muualla maailmassa, jossa ihmiset elivät jo ennestään kädestä suuhun, tilanne on todella dramaattinen, varsinkin kun ei ole ruokapankkien verkostoa, josta ihmiset voisivat saada ruokaa ilmaiseksi tai hyvin halvalla. Myös valtion tuki tuetuilla peruselintarvikkeilla on tulossa tiensä päähän, erityisesti köyhemmissä maissa.
Eri puolilla Afrikan manteretta kerrotaan yhä useammin, että nykyinen elintarvikekriisi on pahempi kuin mikään siellä nähty. Reutersin raportin mukaan äidit toivat kuolleita lapsiaan lastenklinikoille tietämättä, että nämä olivat jo kuolleet. Itä-Afrikassa akuutissa ruokapulassa elävien ihmisten määrä on kasvanut 60 prosenttia, Länsi-Afrikassa lähes 40 prosenttia. Eikä näytä siltä, että tilanne paranisi lähikuukausina.
Pakistanissa (maa, joka ei ole niinkään köyhä) ihmiset tappelevat muutamasta kilosta tuettua vehnäjauhoa, koska heillä ei ole enää varaa markkinahintoihin. Filippiineillä useat ihmiset ryöstivät opettajien vanhempainyhdistyksen huoneen ja kirjoittivat taululle, että he tekivät niin, koska heillä ei ollut rahaa ostaa riisiä perheidensä ruokkimiseksi. Mutta nämä ovat vain muutamia esimerkkejä monista eri puolilla maailmaa esiintyvistä tapauksista. Maailman elintarvikeohjelman (WFP) pääjohtaja David Beasley kertoi Time-lehdelle:
Kun otin tämän tehtävän vastaan kuusi vuotta sitten, 80 miljoonaa ihmistä näki nälkää. Juuri ennen Covidia luku nousi 135 miljoonaan [ihmisen aiheuttamien konfliktien ja ilmastohäiriöiden vuoksi]. Sitten tuli Covid, ja määrä nousi 276 miljoonaan. Tämä oli ennen Etiopiaa. Se oli ennen Afganistania. Se oli ennen Ukrainaa. Ukrainassa viljellään tarpeeksi ruokaa 400 miljoonan ihmisen ruokkimiseksi. Se muuttui maailman suurimmasta viljavarastosta maailman pisimmäksi jonoksi. Kun tähän lisätään lannoitteiden hinnat, kuivuus, toimitusketjun häiriöt, polttoaine-, elintarvike- ja kuljetuskustannukset, 349 miljoonaa ihmistä on nyt matkalla nälänhätää kohti.
Beasley jatkoi varoittamalla: “Jos haluatte tietää, mitkä maat voivat joutua kohtaamaan epävakautta ja joukkomuuttoa seuraavien 12-18 kuukauden aikana, aloittakaa 49 maasta, jotka kolkuttelevat nälänhädän ovella juuri nyt. Ja siellä on uutta vehnän tuotantoa, viljan tuotantoa, viljan tuotantoa Intiassa, Argentiinassa, Brasiliassa, ja se laskee, laskee, laskee, laskee.” Ei siis hyviä näkymiä tällekään vuodelle, koska näkymät heikkenevät massiivisesti. Ei vain köyhien maiden osalta, vaan myös niiden osalta, joita vielä pidetään varakkaina.
Ei pidä unohtaa, että energiakriisi johtaa myös lannoitekriisiin, joka puolestaan johtaa elintarvikekriisiin. Esimerkiksi Euroopassa yli kaksi kolmasosaa ammoniakin tuotannosta on jo lopetettu tämän seurauksena – ja ammoniakki on välttämätöntä typpilannoitteiden tuotannossa. Olemme siis maailmanlaajuisessa syöksykierteessä, jolla on vielä hirvittäviä seurauksia. Maailmanlaajuinen elintarvikekriisi on vasta alkanut – ja se pahenee entisestään. Oletteko te valmistautuneet?