EU:n parlamentti hyväksyi tekoälylain kiihkeiden biometristen keskustelujen keskellä
Euroopan unionin tekoälylaki eteni keskiviikkona viimeiseen vaiheeseensa sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa maamerkkilainsäädäntöön.
Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät 499 puolesta, 28 vastaan ja 93 tyhjää äänin reaaliaikaisen ja takautuvan biometrisen valvonnan, tunteidentunnistuksen ja ennakoivan poliisijärjestelmän täydellisen kieltämisen puolesta.
He myös laajensivat kiellettyjen tekoälykäytäntöjen luetteloa, kuten biometrisiä luokittelujärjestelmiä, joissa käytetään arkaluonteisia ominaisuuksia (esim. sukupuoli, rotu, etninen alkuperä, kansalaisuus, uskonto, poliittinen suuntautuminen) ja kasvokuvien kohdistamaton kaapiminen Internetistä tai CCTV-materiaalista kasvojentunnistustietokantojen luomiseksi.
“Kaikki katseet ovat meissä tänään”, sanoi EU:n yhteisesittelijä Brando Benifei äänestyksen jälkeen. “Samalla kun Big Tech -yritykset hälyttävät omia luomuksiaan, Eurooppa on mennyt eteenpäin ja ehdottanut konkreettista vastausta tekoälyn aiheuttamiin riskeihin.”
Seuraava askel kohti ensimmäistä kattavaa tekoälylakia ovat neuvottelut EU:n parlamentin, Euroopan hallituksia edustavan EU:n ministerineuvoston ja kolmikantaneuvotteluina tunnetun Euroopan komission välillä. Laki tulee todennäköisesti voimaan joskus vuoden 2025 jälkeen.
Viime kädessä EU toivoo , että sen tekoälylaki toimii mallina maailmanlaajuiselle tekoälysääntelylle samalla tavalla kuin yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) vaikutti politiikkaan sellaisissa maissa kuin Japanissa ja Brasiliassa.
EU:n kilpailupäällikkö Margrethe Vestager sanoi BBC:n haastattelussa Euroopan parlamentin äänestyksen jälkeen, että tekoälyn sääntelyn on oltava “globaali asia”. Euroopan komission varapuheenjohtaja sanoo, että “samanmielisten” maiden yhteisymmärrys tulisi asettaa etusijalle ennen kuin lainkäyttöalueita, kuten Kiinaa, otetaan mukaan.
”Aloitetaan työstää YK:n lähestymistapaa. Mutta meidän ei pitäisi pidätellä hengitystämme, hän sanoo.
Vestager huomauttaa myös, että kasvojentunnistusjärjestelmät tulisi laittaa “tiukoille suojakaiteille”, jotta niitä ei käytetä reaaliajassa, vaan vain erityistapauksissa, kuten terrorismi tai kadonneet lapset.
Alan organisaatiot, kuten Digital Europe, ovat vastanneet EU-parlamentin äänestykseen ilmaisseet huolensa kahdesta lisäarvioinnista, jotka tekoälyn keksijöiden on suoritettava.
“Tekoälyn keksijillä ei ole varaa pitkiin viivästyksiin eikä oikeudelliseen epävarmuuteen”, järjestö sanoo tiedotteessa. ”Jokaisessa jäsenvaltiossa yritykset tarvitsevat pääsyn hiekkalaatikkoon riskien luokitteluprosessin helpottamiseksi. Ne tarvitsevat myös riittävän pitkän siirtymäkauden mahdollistaakseen yhdenmukaistettujen standardien kehittämisen pk-yritysten osallistuessa.”
Taistelu biometrisesta valvonnasta
Biometrinen etätunnistus oli yksi kiistanalaisimmista tekoälysovelluksista keskustelussa ennen keskiviikon äänestystä. Eduskunnan valiokuntien jäsenet ovat viimeisen kuukauden aikana yrittäneet tehdä viime hetken muutoksia toukokuussa vihreiksi tulleeseen lakiehdotukseen .
Keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue yritti epäonnistuneesti ottaa käyttöön poikkeuksia kasvojentunnistuksen reaaliaikaiseen käyttöön esimerkiksi terrori-iskuissa tai kadonneissa olosuhteissa. Tämä herätti kiivasta vastarintaa liberaalien ja edistyksellisten lainsäätäjien ja oikeusryhmien keskuudessa, Euractiv raportoi .
Tiistaina merirosvopuolueen europarlamentaarikko Patrick Breyer syytti biometristä valvontaa tukevia eurooppalaisia lainsäätäjiä siitä, että he yrittävät “anta nykyajan ja tulevaisuuden autoritaariset hallitukset ennennäkemättömän sorron aseen”.