iVerify – YK:n pahaenteinen uusi työkalu “misinformaation” torjuntaan.

Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma (UNDP) on ilmoittanut hiljaa ottavansa tänä keväänä käyttöön automatisoidun väärän tiedon vastaisen työkalun, iVerifyn. Alun perin vaalien luotettavuuden tukemiseksi luotu väline keskittyy julkisen ja yksityisen sektorin kattavaan monien sidosryhmien lähestymistapaan, jonka tarkoituksena on “tarjota kansallisille toimijoille tukipaketti, jolla parannetaan tiedon luotettavuuteen kohdistuvien uhkien tunnistamista, seurantaa ja reagointivalmiuksia”.

UNDP esittelee lyhyellä videolla, miten iVerify toimii: kuka tahansa voi lähettää artikkeleita iVerifyn paikallisille “erittäin koulutetuille” faktantarkistajille, jotka määrittävät, onko artikkeli totta vai ei. Työkalu käyttää myös koneoppimista estääkseen artikkelien päällekkäiset tarkistukset ja seuraa sosiaalista mediaa “myrkyllisen” sisällön varalta, joka voidaan lähettää faktantarkistajien “verifiointiryhmille” arvioitavaksi.

YK:n kehitysohjelma UNDP esittää verkkosivuillaan iVerifyn suorasukaisesti välineenä “informaatiosaastetta” vastaan, jota se kuvaa haitallisen, hyödyttömän tai muuten harhaanjohtavan tiedon “ylitarjonnaksi”, joka heikentää “kansalaisten kykyä tehdä tietoon perustuvia päätöksiä”. YK:n kehitysohjelma UNDP:n mukaan “vääränlainen tieto, disinformaatio ja vihapuhe uhkaavat rauhaa ja turvallisuutta ja vaikuttavat suhteettomasti niihin, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa”, ja se pitää tiedonsaastetta kiireellisenä ongelmana.

Misinformation, disinformation & hate speech threaten peace & security, disproportionately affecting those who are already vulnerable.

iVerify is our automated fact-checking tool that can help identify false information & prevent its spread.#NoToHate https://t.co/ura33T718V pic.twitter.com/VJzj9VxNUo

— UN Development (@UNDP) June 18, 2023

Faktantarkastusasiantuntemusta ja yhteiskunnan syrjäytyneimpien suojelua koskevan retoriikan takana on kuitenkin se, että iVerify tarjoaa hallituksille, vierekkäisille instituutioille ja maailmanlaajuiselle eliitille tilaisuuden hylätä ja kenties sensuroida ennenkuulumattomalla tavalla eriäviä näkökulmia ja epämiellyttäviä tietoja ja raportteja, ja kaikki tämä tapahtuu YK:n toimielimen, jolla on kansainvälinen ulottuvuus, taustalla.

iVerify ja kansainvälisen antitietokompleksin eteneminen

Viime vuosina faktantarkistusteollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti, ja se on ilmennyt usein puolueellisina tai muutoin kompromisseja tekevinä faktantarkistuslaitoksina ja väärän tiedon vastaisina instituutioina ja järjestöinä. Esimerkkeinä mainittakoon hallituksen ja Gates-säätiön rahoittama Institute for Strategic Dialogue (ISD), CIA:n valtakirjalla toimiva National Endowment for Democracy (NED) -järjestö StopFake sekä NewsGuardin kaltaiset internetin luotettavuusluokitusjärjestelmät, jotka ovat yhteistyökumppaneita Microsoftin sekä Yhdysvaltain puolustus- ja ulkoministeriön kanssa. Tällaisten organisaatioiden työ on viime kädessä tasoittanut tietä iVerifyn julkaisulle, sillä ne ovat kiteyttäneet faktojen tarkistamisen ja väärän tiedon vastaisen toiminnan aseman media-alalla ja siihen liittyvissä instituutioissa ja ryhmissä.

Vastauksena nykyiseen faktantarkistusilmiöön on kasvanut kritiikki ja arvostelu kasvavaa väärän tiedon teollisuutta kohtaan, jota kirjailija Michael Shellenberger kuvaa “sensuuriteolliseksi kompleksiksi”. Kriitikot selittävät esimerkiksi, että kukaan henkilö tai organisaatio ei voi väittää, että totuus olisi yksinomaisesti hänen hallussaan tai että hän tuntisi sen. Usein faktantarkistuksissa monimutkaiset kysymykset typistetään “oikeaan” ja “väärään”, mikä heikentää mahdollisuutta käydä mielekästä julkista keskustelua kriittisistä aiheista.

Ehkäpä nämä huolenaiheet ennakoiden iVerifyn kehittäjät väittävät, että heidän välineensä sisältää useita valvonta- ja suojatoimia, joilla varmistetaan, että sen faktantarkistusprosessit ovat vankkoja eivätkä estä kansalaisvapauksia. Sen lisäksi, että iVerifyn UNDP:n sivu takaa tarkistetun aineiston “kolminkertaisen todentamisen” ja yhdistää faktojen tarkistamisen “kaikkien osapuolten” kuulemiseen, se selventää, että se kumoaa vain virheelliset tosiasiat, ei mielipiteitä.

UNDP:n verkkosivulla selitetään myös, että “iVerify otetaan käyttöön vasta sen jälkeen, kun on tehty perusteellinen arviointi, jolla varmistetaan, että tiettyä maata varten tarjottua ratkaisua ei käytetä väärin tavalla, joka heikentäisi sananvapautta, lehdistönvapautta tai poliittisia ja sosiaalisia oikeuksia”, mutta siellä ei anneta juurikaan tietoa siitä, miten nämä käyttöönottoa edeltävät arvioinnit tehdään.

Vaikka iVerify-järjestelmän mahdollisten ongelmien ennakoimiseksi ja torjumiseksi on esitetty ennakkoon, niissä ei pohjimmiltaan puututa vallitsevaan valtadynamiikkaan, jossa valtaapitävät voivat käyttää disinformaation ja väärän tiedon kaltaisia termejä aseena sensuroidakseen eriäviä näkemyksiä ja tietoja, jotka ovat ristiriidassa heidän levittämiensä kertomusten kanssa. Vaikka iVerifyn päätökset artikkeleista ja muusta tiedosta kulkevat väitetysti “korkeasti koulutettujen” faktantarkistajien ja tutkijoiden tiimin läpi, tämä ei takaa, että iVerifyn sanelut vastaavat totuutta. Loppujen lopuksi faktantarkistajat ovat aiemmin usein itse levittäneet virheellistä tietoa, erityisesti puolueellisten linjojen mukaisesti.

Valitettavasti, kuten tulemme näkemään, iVerifyn rahoitus- ja tukilähteet sekä lukemattomat käynnissä olevat hankkeet globaalissa etelässä osoittavat, että välineellä on valtava potentiaali antaa valtaapitäville ennennäkemätön totuuden omistusoikeus, millä voi olla vakavia seurauksia sekä sananvapaudelle että kriittiselle journalismille.

iVerifyn faktantarkistushankkeet lisääntyvät globaalissa etelässä

Maallikoille, jotka yrittävät ymmärtää paremmin ajankohtaisia tapahtumia, YK:n tukema faktantarkistustyökalu voi vaikuttaa hyvämaineiselta lähteeltä. Todellisuudessa iVerifyn tukilähteet ja meneillään olevat hankkeet kuvaavat sen työtä osana eliitin tavoitteita, jotka liittyvät rajoitettuun tietoympäristöön, jossa kaikki “disinformaatioksi” leimattu voidaan nopeasti hylätä ja hävittää.

Ensinnäkin iVerifyn verkkosivuilla luetellut yhteistyökumppanit, kuten Meedan, Meta’s CrowdTangle ja Poynter Institute’s International Fact-Checking Network, ovat ryhmiä, joiden rahoitus- ja tukilähteet viittaavat siihen, että ne ovat linjassa Yhdysvaltojen ja maailman eliitin kanssa. Esimerkiksi Poynter Institutea rahoittaa Yhdysvaltain tiedustelupalvelu National Endowment for Democracy (NED). Meedania, joka ilmeisesti pyrkii ratkaisemaan “informaatioon kohdistuvia luottamuskriisejä” ja luomaan “oikeudenmukaisemman internetin” tutkimuksella, yhteistyöllä ja kumppanuuksilla uutistoimistojen, faktantarkistajien ja kansalaisyhteiskunnan ryhmien kanssa, jotka auttavat sitä “pääsemään uusien väärän tiedon suuntausten eteen”, tukevat Yhdistyneen kuningaskunnan tiedustelupalvelun välittäjä Bellingcat, Meta Journalism Project ja Omidyar Group, joka on myös rahoittanut CIA:n leikattuja osastoja ja muita hallinnon muuttamiseen tähtääviä organisaatioita.

Vaikka iVerifyä ei voi arvioida pelkästään yhdistysten perusteella, tällaisia vaikutteita ja tukijoiden kietoutumista poliittiseen luokkaan ei voi jättää huomiotta. Koska iVerifyn mainosviestinnässä keskitytään monien sidosryhmien lähestymistapojen hyödyntämiseen asian edistämiseksi, on loppujen lopuksi uskottavaa, ellei jopa todennäköistä, että eliitin tukemat ryhmät, jotka tukevat iVerifyä tai ovat muuten yhteydessä siihen, ovat tai tulevat olemaan suoraan mukana sen käyttöönoton eri näkökohdissa.

Vielä huolestuttavampaa on, että iVerify on jo aloittanut laajoja faktantarkistushankkeita Hondurasissa sekä Afrikan maissa Sambiassa, Liberiassa, Sierra Leonessa ja Keniassa. Ilmeisesti se käyttää globaalia etelää teknologian testauskenttänä ja samalla normalisoi poliittisen eliitin kannalta suotuisaa väärän tiedon vastaista keskustelua kansainvälisesti.

Ei ole yllättävää, että iVerifyn ulkoiset faktantarkistushankkeet ovat täynnä länsimaista rahaa. Liberian Local Voices Liberia’s (LVL) Fact Checking Desk on “Euroopan unionin yhteisrahoittama Liberia Media Initiative -hankkeen kautta, jota johtaa Internews Liberiassa”, ja Internewsia tukevat muun muassa Google, Omidyar Network, Rockefeller Foundation ja Open Society Foundations. Sierra Leonessa toteutettavaa iVerify Sierra Leone -hanketta tukee BBC Media Action, joka toimii myös yhteistyössä Kanadan, Islannin ulkoasiainministeriön ja EU:n kanssa. Sambian iVerify-ohjelmaa tukevat CIA:n epäilty USAID, UKAID (UK Aid Direct) ja useat länsimaat.

Kun vierailee kunkin maan iVerify-hankkeen verkkosivuilla, löytää samanlaisia, yksinkertaistettuja artikkeleita, joissa usein luokitellaan tietyt väitteet, erityisesti sosiaalisessa mediassa leviävät väitteet, “tosiksi”, “vääriksi” tai jonnekin niiden väliin jääviksi, riippuen saatavilla olevista tiedoista. Joissakin tapauksissa sivustot itse julkaisevat harhaanjohtavaa tai liian yksinkertaistettua aineistoa: esimerkiksi eräässä Liberian iVerify-sivuston joulukuussa 2022 julkaistussa artikkelissa väitetään, että COVID-19-rokotteet pysäyttävät COVID-19:n tarttumisen, vaikka julkaisuhetkellä olemassa olevat tutkimukset olivat jo kauan aiemmin osoittaneet, että niiden kyky pysäyttää Covidin tarttuminen pistoksen antamisen jälkeisinä kuukausina oli parhaimmillaankin rajallinen.

Kuten iVerifyn seuranta- ja arviointikehyksessä esitetään, iVerify on otettu käyttöön ja sitä on käytetty erityisesti vaalien pyhyyden valvomiseksi. iVerify väittää, että sen avulla voidaan suojella vaalien luotettavuutta kumoamalla vaaliprosessia, ehdokkaita ja tuloksia koskevia vääriä väitteitä ja pitämällä näin siviilit asianmukaisesti ajan tasalla keskeisestä kansalaisosallistumisen muodosta. Näillä näennäisillä vaalitiedon eheyttämispyrkimyksillä on kuitenkin akilleenkantapää: ei ole vaikea kuvitella skenaariota, jossa vaikutusvaltaiset, korruptoituneet henkilöt, joilla on pääsy työkaluun tai vaikutusvaltaa siihen, voisivat manipuloida iVerifyn vaaleja koskevia saneluja ja faktantarkistuksia auttaakseen heitä kuvaamaan asiaankuuluvia äänestysprosesseja ja -tuloksia tavoilla, jotka auttavat heitä säilyttämään tai saamaan valtaa.

Vaikka iVerifyn hankkeet kattavat usein paikallisia aiheita ja kysymyksiä, ne käyttäytyvät käytännössä hyvin samankaltaisesti kuin muut länsimaiset, toisiinsa liittyvät ja toisiinsa kytkeytyneet “disinformaation vastaiset” järjestöt ja hankkeet, kuten disinfowatch ja EUvsDisinfo, jotka, kuten aiemmassa raportissani totesin, kaikki yhdessä “viittaavat ehkä… länsimaisen disinformaation vastaisen infrastruktuurin tai verkoston kehittymiseen, joka tosiasiassa pyrkii mustamaalaamaan toisinajattelevia näkökantoja ja näkökulmia”. Lisäksi, kuten olen hiljattain raportoinut Al Mayadeenille, länsimaiden tukemilla mediaryhmillä on muissa maissa kokemusta julkisen mielipiteen ja poliittisten päätöksentekoprosessien ja -päätösten vaikuttamisesta ja jopa hallinnon vaihtamisesta.

Yhteiset olosuhteet pakottavat viime kädessä spekuloimaan, voidaanko iVerifyä ja sen oheisohjelmia käyttää vaikuttamaan toimituksellisiin linjauksiin ja julkisiin mielipiteisiin erityisesti maailman valtaeliitin kannalta suotuisalla tavalla globaalissa etelässä.

Informaatiosodankäynti ja hyökkäys kansallista suvereniteettia vastaan

iVerify-hankkeiden väitetään vahvistavan demokratiaa tarjoamalla ihmisille oikeaa tietoa, mikä antaa heille mahdollisuuden ja rohkaisee heitä osallistumaan julkisiin asioihin tietoisella ja vaikutusvaltaisella tavalla. Kriittistä on kuitenkin se, että iVerifyn eliitin tuki ja sen meneillään olevat hankkeet sekä nykyaikaisten faktantarkastusorganisaatioiden yleisesti ottaen huonot saavutukset viittaavat siihen, että iVerifyn faktantarkistuskäytännöt voivat lopulta hyödyttää poliittisen luokan voittoa.

Huolestuttavampaa on, että iVerify-aloitteiden viestinnässä keskitytään ja pidetään yllä monien sidosryhmien kumppanuuksia, joissa yhdistyvät julkiset, yksityiset ja muut vierekkäiset kansainväliset ja valtiosta riippumattomat rakenteet, ja että ne ovat avainasemassa sen toteuttamisessa ja onnistumisessa. Sen sijaan, että iVerify edistäisi demokratiaa, kuten se väittää, se näyttäytyy näin ollen faktojen tarkistusjärjestelmänä, joka syrjäyttää valtiolliset rakenteet julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallin tapaan, joka on viime vuosina kiteytynyt kansalaisyhteiskunnan yleiseksi välineeksi.

Kansainvälisellä tasolla tämä sama julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmalli, kuten kirjailija ja toimittaja Iain Davis selvitti, uhkaa murentaa Westfalenin kansallisen suvereniteetin jäännöksiä jakamalla aiemmin hallitusten hallussa olleita rooleja ja infrastruktuureja yrityksille, kansalaisjärjestöille ja muille lähialueen organisaatioille, jotka eivät ole viime kädessä tilivelvollisia kansalaisille.

Vaikka iVerify tarjoaa eliitille ainutlaatuisen tilaisuuden paketoida ja tyrkyttää omia oppejaan totuudenmukaisina, ei ole vaikea kuvitella, että se voisi uhata suvereenien kansakuntien poliittisia valintoja ja näkökulmia mustamaalaamalla ne “väärää tietoa” antaviksi ja näin ollen ehkä jopa kuvata ne vaarallisiksi väestöilleen. Koska iVerify on useiden eri sidosryhmien ja kansainvälisten järjestöjen yhteinen aloite, se toimii suurelta osin hallitusten päätöksentekoprosessien ja -rakenteiden ulkopuolella, minkä vuoksi hallitusten on vaikea säännellä, haastaa tai saattaa vastuuseen.

Toisin sanoen iVerifyn mahdollisuudet heikentää kansallisvaltioiden koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta ovat ennennäkemättömät, koska se saa tukea YK:lta ja vaikuttaa siltä, että totuus on sen omaisuutta.

Johtopäätös

Viime kädessä valtaeliitti on pitkälti johtanut, rahoittanut tai muulla tavoin hyväksikäyttänyt tosiasioiden tarkistuspyrkimyksiä, kuten UNDP:n puoliautomaattista iVerify-järjestelmää. Tästä johtuva myrkyllinen informaatioympäristö, jossa pelkät syytökset vääristä tai disinformaatiosta voivat itse tuhota maineen ja uran, heikentää mahdollisuuksia käydä mielekästä keskustelua monimutkaisista ja kriittisistä aiheista, kuten kansainvälisestä Covid-vastuusta ja nykyisestä Ukrainan sodasta.

iVerifyn voima on sen ylikansallisessa infrastruktuurissa ja kyvyssä määrittää totuus näennäisenä auktoriteettilähteenä. Valitettavasti sen keinotekoinen omistusoikeus totuuteen voidaan helposti käyttää aseena eliitin voittopuolelle haitallisen materiaalin massasensuuriin. Jos UNDP:n iVerifystä tulee merkittävä osa jo ennestään petollista tietoympäristöä, se lupaa vain pahentaa tilannetta ja uhkaa entisestään kansallisvaltioiden (jäljellä olevaa) itsemääräämisoikeutta kaikkialla.

Lähde: Brownstone Institute