Digipalvelulaki ja sensuuri uhkaavat demokratiaa: Yleisön on puolustauduttava

Etenevä sensuuri rajoittaa sananvapautta ja vaarantaa demokratian. EU:n kiistanalainen digitaalipalvelulaki on tässä yhteydessä vaarallinen väline: sen käyttöönoton jälkeen suurilla verkkoalustoilla sensuuritoimenpiteet ovat jo lisääntyneet merkittävästi. ” Westminsterin julistukseen ” perustuva GGI-aloite ei pidä vain hallituksia ja BigTech-yrityksiä vastuullisina, vaan myös yleisön: Meidän kaikkien tehtävänä on torjua suvaitsemattomuuden ilmapiiriä ja mahdollistaa sananvapauden ilmapiiri uudelleen. keskustelu on mieluummin tervetullutta kuin pelättävää.

Westminsterin julistus 2023 – Perusoikeudet ja sananvapaus

GGI-aloitteen lehdistötiedote 31.10.2023

Westminsterin julistus, jonka 141 kannattajaa allekirjoitti kesällä 2023, vastustaa sensuuria ja vaatii sananvapautta. Euroopan digitaalipalvelulakia (DSA) pidetään erityisenä uhkana tälle laille sen taustalla olevan mielivaltaisuuden vuoksi. Sensuuria ei tarvita, paras lääke väärää ja disinformaatiota vastaan ​​on avoin ja vapaa keskustelu. Hallituksia, kansalaisjärjestöjä ja teknologiayrityksiä pyydetään kunnioittamaan oikeutta sananvapauteen. Kansalaisyhteiskuntaa kehotetaan työskentelemään demokraattisten oikeuksiensa suojelemiseksi. GGI-aloite tukee näitä vaatimuksia.

tausta

Kesäkuussa 2023 sananvapauden puolestapuhujat kokoontuivat Lontooseen ja laativat ja allekirjoittivat Westminsterin julistuksen. [1]

Näitä ihmisiä ovat muun muassa Jay Bhattacharya, Martin Kulldorf ja Sunetra Gupta, Suuren Barringtonin julistuksen aloitteentekijät; Robert ja Jill Malone, mRNA-alustan pioneerit ja kriitikot; Matt Taibi, Michael Shellenberger ja Lee Fang, toimittajat surullisen kuuluisista Twitter-tiedostoista. Se on pohjimmiltaan  kuka on kuka  niistä, jotka ovat sensuroituja, huonontuneet ja joutuneet usein kyseenalaisten “faktientarkistajien” kohteeksi viime vuosina, koska kriittiset kysymykset koskevat tämänhetkisiä kertomuksia.

Alla kuvataan lyhyesti EU:n digitaalisten palveluiden lain (DSA) aiheuttamia vaaroja   ja Westminsterin julistuksen sisältöä.

Toimiiko digitaaliset palvelut sensuurin välineenä?

DSA tulee voimaan EU-asetuksena kaikissa EU-maissa 17.2.2024 alkaen. Osa siitä on ollut voimassa jo 25.8.2023 alkaen. Uusista säännöksistä yhdessä  digitaalimarkkinalain  (DMA) kanssa on tarkoitus muodostaa eräänlainen Euroopan laajuinen Internetin peruslaki. Tämä koskee kaikkia digitaalisia palveluita, jotka tarjoavat kuluttajille tavaroita, palveluita tai sisältöä. Tällä hetkellä 19 niin sanotulle portinvartijalle , joilla on kuukausittain yli 45 miljoonaa käyttäjää, ovat erityissäännöt,  kuten Google, Amazon, X, Facebook tai TikTok. Näillä suurilla verkkoalustoilla on kattavat tiedotusvelvollisuudet viranomaisille. [2]

Digipalvelulaki helpottaa “laittoman sisällön” poistamista ja sen tarkoituksena on suojella käyttäjiä vihalta ja disinformaatiolta. Ongelmana on, että vihapuhe tai disinformaatio eivät ole puhtaasti juridisia luokkia, vaan ne ovat subjektiivisten arvioiden alaisia. Kuka päättää mitä disinformaatio on? Kansalaisten mahdollisuudet vastustaa perusteettomia sananvapauden rajoituksia ovat kuitenkin rajalliset ja pitkiä.

DSA on jo osittain toteutettu suurilla alustoilla. Sittemmin sensuuri on tullut yhä näkyvämmäksi. Dokumentoimme sensuurikokemuksemme (erityisesti Facebookin kanssa) omalle sivullemme ja toivomme, että arvostetut lukijamme jakavat omia kokemuksiaan. [3]

Myös EU on itse kirjannut sananvapauden Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklaan. [4]

Sananvapaus on paras suoja disinformaatiota vastaan

Kun sananvapaus on leimattu “väärininformaatioksi” tai “disinformaatioksi”, demokratiamme on vaarassa. Sosiaalisen median sensuurit hiljentävät vähitellen epämiellyttäviä mielipiteitä. Tässä heitä tukevat niin sanotut “disinformaation asiantuntijat” ja “faktientarkistajat” perinnöllisissä medioissa, jotka ovat suurelta osin hylänneet väittelyn ja älyllisen keskustelun journalistiset arvot. Hallitusten, median ja teknologiayritysten väliset yhteydet on tiivistetty soivaan nimeen  sensuuri-teollinen kompleksi  .

Meillä on oikeus monipuoliseen, suodattamattomaan tietoon. Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus on luovuttamaton oikeus, eikä se vaadi “lupaa” ylhäältä. Sananvapauden suojelu ei koske vain näkemyksiä, joista olemme samaa mieltä, vaan erityisesti meidän on suojeltava myös näkemyksiä, joista olemme eri mieltä. Vain julkisesti näitä mielipiteitä voidaan kuulla ja kyseenalaistaa. Sananvapaus on paras suojamme disinformaatiota vastaan.

Sensuuri “demokratian suojelemisen” nimissä kääntää alhaalta ylöspäin suuntautuvan edustusjärjestelmän ylhäältä alas suuntautuvaksi ideologiseksi kontrolliksi. Tämä sensuuri kylvää epäluottamusta, edistää radikalisoitumista ja delegitimoi demokraattisen prosessin.

johtopäätös

Kirjoittajat esittävät julistuksen perusteella kolme vaatimusta, joihin GGI-aloite täten hyväksyy.

• Hallituksia ja kansainvälisiä järjestöjä kehotetaan täyttämään velvollisuutensa ihmisiä kohtaan ja kunnioittamaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19 artiklaa (oikeus sananvapauteen).
• Teknologiayrityksiä kehotetaan sitoutumaan digitaalisen yleisön suojelemiseen UDHR:n artiklan 19 mukaisesti ja pidättäytymään poliittisista syistä johtuvasta sensuurista, eriävien äänten sensuurista ja poliittisten mielipiteiden sensuurista.
• Yleisöä kehotetaan myös toimimaan ihmisten demokraattisten oikeuksien puolustamiseksi. Lain muuttaminen ei riitä. Ilmaisun on oltava ilmaisunvapauden ilmapiiri. Itsesensuuriin rohkaiseva ja monille tarpeettomia henkilökohtaisia ​​ongelmia aiheuttava suvaitsemattomuuden ilmapiiri on hylättävä. Pelon ja dogmatismin sijaan kysymysten ja keskustelujen on oltava mahdollisia ja haluttuja.

Lähteet

[1] Nimetön. Westminsterin julistus . The Westminster Declaration, 2023. verkossa:  https://westminsterdeclaration.org/deutsch

[2] Albert J.  A Guide to the Digital Services Act . AlgorithmWatch, 2023. verkossa:  https://algorithmwatch.org/de/dsa-erklaert

[3] Nimetön. Sensuuri Itävallassa . Green Association for Fundamental Rights and Freedom of Information, 2023. verkossa:  https://ggi-initiative.at/wp/zensur-in-oesterreich

[4] Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio. Euroopan unionin perusoikeuskirja . Euroopan yhteisöjen virallinen lehti, 2000. Online:  https://www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_de.pdf

Lähde: Report24.news