Eliitti hyökkää ihmiskunnan kimppuun – milloin meille riittää?
Useimpien ihmisten on vaikea kuvitella, mitä nykyään tapahtuu. Ja siksi niin monet näyttävät olevan pimennossa siitä, mitä meidän pitäisi tehdä ongelmiemme lievittämiseksi. Jos tarkastellaan tilannetta, jossa Ukrainasta käsin käydään sijaissotaa Venäjää vastaan, mikään ei tunnu olevan oikein. Sama pätee Gazan kansanmurhaan. Kun tähän lisätään sellaiset ongelmat kuin syövän ja muiden sairauksien parantaminen, ympäristöongelmat ja romahtavat taloudet, meidän on ymmärrettävä, että poliitikkomme ovat epäonnistuneet surkeasti prioriteettien asettamisessa. On myös selvää, että me, ihmiset, olemme kauimpana heidän näkemyksistään, kirjoittaa Phil Butler.
Mitä tulee visualisointiin, mikään ei ole mielettömämpää kuin ymmärtää, kuinka paljon rahaa länsivallat investoivat sotaan Venäjää vastaan. Tähän mennessä Ukrainaan on kanavoitu noin 233 miljardia dollaria. Suurimmat rahoittajat ovat EU (90 miljardia dollaria) ja Yhdysvallat (73 miljardia dollaria). On mielenkiintoista huomata, että suurin osa EU:n rahoista on tarkoitettu rahoitusapuun, kun taas Yhdysvallat antaa pääasiassa sotilaallista apua. EU ja Yhdysvallat eivät käytä paljon rahaa humanitaariseen apuun, ainakaan siihen verrattuna. Mutta humanitaarinen raha ei taida päätyä eliitin taskuihin? Puolustusalan yritykset ja rahoituslaitokset näyttävät käyttävän Ukrainan kaaosta hyväkseen saadakseen voittoa. Mutta se on toinen tarina. Nyt haluan verrata Ukrainan ja Israelin sotien menoja ihmisten auttamiseksi tehtyihin ponnisteluihin.
Otetaanpa yksi ihmiskunnan pelätyimmistä kuolinsyistä: syöpä. Vuoteen 2022 mennessä maailmanlaajuiset onkologian menot nousevat 193 miljardiin dollariin. Perustutkimuksessa, jonka rahoitus tulee usein hyväntekeväisyyslähteistä, luvut ovat vielä merkittävämpiä. The Lancet -lehti raportoi hiljattain, että vuosina 2016-2020 tutkimusta rahoitettiin noin 66 388 apurahalla, joiden kokonaissijoitus oli noin 24,5 miljardia dollaria. Nyt nämä luvut ovat laskeneet jyrkästi. Vuonna 2020 pelättyyn tautiin liittyy 19,3 miljoonaa tapausta ja 10 miljoonaa kuolemantapausta.
Kun miettii, kuinka moni ihminen planeetallamme näkee nälkää, on pelottavaa ajatella, että miljardeja tuhlataan turhiin sotiin aseiden myymiseksi. YK:n Maailman ruokaohjelman pääjohtaja David Beasley sanoi vuonna 2021, että maailman nälänhädän lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä tarvittaisiin arviolta 40 miljardia dollaria vuodessa. Mietitäänpä tuota hetki. Joka päivä 25 000 ihmistä, joista yli 10 000 lasta, kuolee nälkään ja siihen liittyviin syihin. Kuvitelkaa kaikkien näiden lasten menetetty potentiaali. Beasley kiteytti tilanteen entisestään:
Tällä hetkellä planeetalla on 400 biljoonan dollarin arvosta vaurautta, ja 9 miljoonaa ihmistä kuolee nälkään joka vuosi… Meidän pitäisi hävetä itseämme. COVIDin huippuaikoina miljardöörien nettovarallisuus kasvoi 5,2 miljardia dollaria päivässä. Samaan aikaan 24 000 ihmistä kuoli nälkään joka päivä. Meidän pitäisi hävetä. COVIDin huipulla miljardöörien nettovarallisuus oli 216 miljoonaa dollaria tunnissa. Silti 1000 ihmistä kuoli nälkään joka tunti… Meidän pitäisi hävetä.
Kaksisataa kuusitoista miljoonaa dollaria tunnissa! Lyön vetoa, että suurin osa tuosta varallisuudesta ei liity mitenkään ihmisten auttamiseen, sairauksien parantamiseen tai loputtomien sotien lopettamiseen. Katsotaanpa maailmanlaajuista kodittomuutta/köyhyyttä. Vuonna 2021 maailmassa oli 150 miljoonaa koditonta ihmistä. Vaikka niin monet ihmiset täällä Kreikassa ja muissa Euroopan maissa pyrkivät elämään Yhdysvalloissa, harva ymmärtää, että yli 18 prosenttia ihmisistä kotimaassani elää köyhyysrajan alapuolella. Eikä kukaan, joka haluaa tulla amerikkalaiseksi, tiedä, että ylivoimainen ratkaisu köyhyyteen maassani on köyhien rankaiseminen ja vangitseminen (Kodittomuuden MM-kisat). Pelkästään sillä, mitä tähän mennessä on käytetty Ukrainaan, Yhdysvaltain hallitus olisi voinut kirjoittaa 1 825 dollarin shekin jokaiselle tämän maan 40 miljoonalle kodittomalle. Se vastaa kahden tai jopa kolmen kuukauden vuokraa kaikille Yhdysvaltojen kodittomille.
Jopa Saksan kaltaisissa erittäin kehittyneissä maissa yli 14,8 prosenttia ihmisistä elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Mielenkiintoista on, että joissakin Latinalaisen Amerikan maissa köyhyysaste on sama tai korkeampi kuin Pohjois-Amerikassa tai joissakin Euroopan maissa. Esimerkkinä voidaan mainita Argentiina. Siellä tilanne ei ole yhtään huonompi kuin Yhdysvalloissa. Chilessä vain 9 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä. On vaikea uskoa, että Bangladeshin kaltaisissa maissa, joita on perinteisesti pidetty yhtenä maailman köyhimmistä maista, alle 13 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Romaniassa 26 prosenttia ihmisistä elää äärimmäisessä köyhyydessä ja naapurimaassa Bulgariassa lähes 24 prosenttia.
Kun tarkastellaan tarkemmin elämänlaatuun ja tehokkuuteen liittyviä kysymyksiä, havaitaan, että Yhdysvallat on 141 maan joukossa 13. sijalla infrastruktuurin kokonaisuudessa. Tämä on hämmästyttävä tulos maailman (oletettavasti) rikkaimmalle maalle! Mutta miten maan vaurautta mitataan? Mikä on vaarallisen, ruosteisen sillan tai niin syvän kuopan negatiivinen arvo, että siitä voi kuulla puhuttavan kiinaa? Kuinka huono on 13. paikka? American Society of Civil Engineers arvioi, että pelkästään maan yli 46 000 huonokuntoisen sillan korjaaminen veisi 50 vuotta. Sekä Trumpin että Bidenin hallinto ovat luvanneet investoida enemmän rahaa tähän ongelmaan, mutta toistaiseksi Yhdysvallat on edelleen murentunut. Vertailun vuoksi Espanjassa, Singaporessa, Etelä-Koreassa, Japanissa ja kahdeksassa muussa maassa on parempi infrastruktuuri kuin Yhdysvalloissa. Muistatteko, kun puhuin alussa priorisoinnista? Onko mahdollista, että espanjalaiset tekevät enemmän oman kansansa hyväksi kuin amerikkalaiset? Käyttääkö Espanja sijaissotia Venäjän rajoilla? En voi kuvitella, että espanjalaiset alukset provosoivat sotaa Etelä-Kiinan merellä.
Nyt kun olemme laskeutuneet Espanjaan, katsotaanpa muutamia mielenkiintoisia faktoja Espanjan elämänlaadusta. Espanjan perustuslaki sisältää muun muassa oikeuden asumiseen. Todellisuudessa Espanjassa asunnottomia on alle 8,5 prosenttia väestöstä, ja monet heistä asuvat hostelleissa. Espanja on inhimillisen kehityksen indeksissä 27. sijalla 189 maan joukossa. Romania on sijalla 49, Yhdysvallat sijalla 17, Chile sijalla 43 ja Etelä-Korea sijalla 23. Ainakin minulle nämä luvut kertovat suuresta eriarvoisuudesta maailmassa, jota vielä muutama vuosikymmen sitten pidettiin globalisaation ihmeenä. Kaikesta PR:stä ja maailman ihmisten ylistämisestä huolimatta useimmilla mailla ei yksinkertaisesti mene yhtään paremmin. Ja miljardeja kuluu sotiin ja yritysten vehkeilyihin, jotka vievät meiltä hyvinvointimme.
Palatakseni toteamukseeni meidän on vain lisättävä Israelin valtioon kohdistuva valtava rahan tuhlaus, sopimukset Saudi-Arabian kanssa ja uudet rahat, jotka pian virtaavat sinne palestiinalaisten tuhoamiseksi tai heidän pakottamisekseen siirtolaisuuteen. Ennen nykyistä kriisiä Bidenin hallinto oli luvannut 14,3 miljardia dollaria tukea Israelille sen jälkeen, kun Hamasin kampanja israelilaisia vastaan alkoi 7. lokakuuta. Tämä luku on kuitenkin jokseenkin harhaanjohtava, jos halutaan nähdä amerikkalaisten uhrausten suuruus Israelin hyväksi. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat on antanut Israelille enemmän apua kuin millekään muulle valtiolle, tällä hetkellä yli 260 miljardia dollaria. Lopuksi haluaisin huomauttaa, että Jemenin konflikti on YK:n mukaan yksi maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä. Saudi-Arabia ei saa Yhdysvaltojen apua lainojen, avustusten tai lahjojen muodossa, joita käytetään jemeniläisten tappamiseen. Yhdysvaltain yleinen tilintarkastusvirasto raportoi kuitenkin, että Yhdysvaltain puolustusministeriö antaa saudeille ja Yhdistyneille arabiemiirikunnille yli 54,6 miljardia dollaria sotilaallista apua vuosina 2015-2021. Kuvitelkaa, kuinka paljon inhimillistä kurjuutta voitaisiin lievittää noilla sadoilla miljardeilla ja biljoonilla, jotka käytetään epäonnistuneisiin amerikkalaissotiin eri puolilla maailmaa.
Niille, jotka haluavat yksinkertaisia esimerkkejä siitä, mikä voisi olla mahdollista. On yli 33 000 koditonta veteraania, jotka taistelivat Yhdysvaltojen puolesta näissä sodissa. Pelkästään Saudi-Arabian saamat miljardit sotilasavustukset riittäisivät antamaan jokaiselle näistä veteraaneista 1,7 miljoonaa dollaria. Laskekaa itse. Se, mitä käytetään miljoonien ihmisten kuolemaan, voisi pelastaa miljoonia ihmisiä kuolemalta PLUS miljoonia ihmisiä nälkää näkeviltä, laiminlyödyiltä tai katastrofien hävittämiltä. Kertokaa minulle, milloin on oikea aika ottaa esiin soihdut ja heittohaarukat.
Lähde:
