Willi Huber: Uusi EU-hulluus: Jokaisesta kaadetusta puusta on ilmoitettava
EU:n tavoite tulla rauhan ja kaupan unioniksi, jossa ihmiset ja kansakunnat ylläpitävät itsenäisesti elämäntapaansa, on epäonnistunut traagisesti. Samaan aikaan unioni yrittää määrittää ihmisten elämän viimeistä yksityiskohtaa myöten. Uusin kepponen on täysin hullu sääntö, jonka mukaan jokainen kaadettu puu on ilmoitettava sijaintinsa ja syineen. Tämä koskee myös luonnollisista syistä kaatuneita puita. Tästä johtuvaa hallinnollista työtä on käytännössä mahdotonta hallita.
Ensinnäkin maanviljelijät joutuivat riippuvaiseksi EU:n tuista yhdessä kauhistuttavien kansallisten verojen kanssa. Nämä tuet voidaan keskeyttää milloin tahansa, jos viljelijät uhmaavat Euroopan unionin sääntöjä. Tämä on lähtökohta nykyiselle EU:n hulluudelle, jota kutsutaan EU:n metsien hävitysasetukseksi.
Voidaan ihmetellä, ovatko he koskemattomia byrokraatteja, joilla ei ole tietoa maa- ja metsätaloudesta – vai onko kyseessä ilkeä suunnitelma tuhota kaikki pienet ja keskisuuret yritykset toimialasta riippumatta.
EU:n metsien hävitysasetuksen (VO (EU) 2023/1115) oletetaan olevan tarkoitus vähentää laittoman metsäkadon ongelmaa. Väitetään, että asetuksella pyritään varmistamaan, että palmuöljyä, kumia, kahvia, kaakaota, puuta, soijaa ja karjaa ei viljellä entisillä metsäalueilla, jotka on raivattu erityisesti tätä tarkoitusta varten. Suurimman osan mainituista tavaroista fiksu ajattelija huomaa, että niillä on vain marginaalinen yhteys Eurooppaan, jos ollenkaan.
Euroopan komissio on määrännyt, että tällaisten tuotteiden on oltava todistetusti jäljitettävissä. Edellä mainittuja tuotteita saa saattaa markkinoille tai viedä EU:ssa vain, jos ne ovat vaatimusten mukaisia. Poikkeuksia ei juuri ole, jopa sukulaisille luovutettu puu on rekisteröitävä.
Etenkin maanviljelijöiden ja metsänhoitajien on nyt syötettävä tietojärjestelmään tarkat tiedot jokaisesta puusta: maantieteelliset koordinaatit, puulaji ja määrä. Vasta sitten saat puulle viitenumeron ja voit myydä sen sahalle. Tuotteita alueilta, jotka olivat vielä metsää vuoteen 2021 asti, ei saa enää myydä. Tämä tarkoittaa, että nämä tiedot on kirjattava myös takautuvasti.
Asetus on täysin merkityksetön varsinkin Itävallalle, mutta myös Saksalle ja Suomelle, koska laiton metsien hävittäminen ei ole ongelma näissä maissa. Miten tällainen absurdi ja epämaailmallinen asetus voi syntyä, sitä on kysyttävä Itävallassa, erityisesti ÖVP:ssä – joka kuvailee itseään erityisen päteväksi maatalousasioissa ja edustaa sitä erityisen hyvin EU:ssa. Vuosina 1995–2004 itävaltalainen ÖVP toimi jopa EU:n maatalouskomissaarina. Tällä hetkellä 22 maata pyytää asetuksen voimaantulon lykkäämistä vuoden loppuun – ja parannuksia.
Myös Itävalta pyytää viivästystä, mutta jos luet maatalouskamarin puheenjohtajan lehdistötiedotteen, huomaat myös, että tämä ala on täysin ilmastohulluuden saastuttama, jolle se nöyrästi alistui.
Tästä asetuksesta ei olisi mitään hyötyä meidän osassa maailmaa, jossa metsänhoitoa säätelevät jo tiukat metsälainsäädäntö. Se vaatisi kuitenkin valtavia, täysin turhaa vaivaa ja lisäisi (metsän)viljelijöiden turhautumista tarpeettomien byrokraattisten esteiden vuoksi. Lopetetaan jatkuva este arvokkaille hoitotoimenpiteille, joita tarvitsemme kipeästi metsien ja energiajärjestelmien ilmastokelpoisuuden vuoksi.Itävallan maatalouskamarin puheenjohtaja Josef Moosbrugger
