Julkaisuaikataulut

Artikkelit julkaistaan 2 tunnin välein alkaen klo 11, poikkeustapauksissa jo klo 9. Jos päivälle on videoartikkeli, se julkaistaan klo 19.

Yhteystiedot

Publication-X on sitoutumaton julkaisu, artikkelit tulevat yhteistyökumppaneiltamme, ensisijassa ainoastaan käännämme tekstit ja muut julkaisut  suomeksi.

Tarvittaessa yhteyden toimitukseen saa helpoiten sähköpostilla osoitteella editor@publication-x.com

Business contacts: via email above.

Publication-X toimii kevytyrittäjä-periaatteella, laskutuksesta vastaa Omapaja Oy, 2399894-2

15.11.2024

Publication-X

"Tempus loquendi abiit, opus Domini faciendum est"

Paljon rahaa turhaan: useimmat ilmastonsuojelutoimenpiteet eivät saavuta tavoitettaan

Paljon rahaa turhaan: useimmat ilmastonsuojelutoimenpiteet eivät saavuta tavoitettaan
48 lukukertaa

Tunnetussa tiedelehdessä “Science” äskettäin julkaistussa tutkimuksessa tehdään järkyttävä johtopäätös: vain pieni osa maailmanlaajuisesti toteutetuista ilmastonsuojelutoimista todella johtaa niin sanottujen kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen. Ja tämän vuoksi hukataan lukemattomia miljardeja veronmaksajien rahoja.

Tutkimuksessa, jonka otsikko on ” Ilmastopolitiikka, jolla saavutettiin merkittäviä päästövähennyksiä: Globaalia näyttöä kahdelta vuosikymmeneltä “, analysoitiin tekoälyn avulla 1 500 erilaista ilmastopolitiikkaa 41 maassa vuosina 1998–2022. Tavoitteena oli selvittää, minkä tyyppiset toimenpiteet johtivat merkittäviin päästövähennyksiin.

Tulos on järkyttävä: vain 63 tutkituista toimenpiteistä – mikä vastaa noin 4 prosenttia – voitiin luokitella “onnistuneet poliittiset interventiot”, jotka auttoivat tehokkaasti vähentämään päästöjä. Tutkimus osoittaa, että nämä onnistuneet toimenpiteet vähensivät kokonaispäästöjä 0,6–1,8 miljardia hiilidioksiditonnia. On myös huomionarvoista, että suurin osa päästövähennyksistä johtui kahden tai useamman toimenpiteen yhteisvaikutuksesta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että hallitukset ympäri maailmaa käyttävät valtavia summia pseudoilmastopolitiikkaan, jolla ei lopulta saavuteta mitään.

Lue myös:  Covid-maskien käytön kieroutunut psykologia ja miksi niin monet vasemmistolaiset ja liberaalit käyttävät niitä edelleen

Nicholas Koch, Saksan Mercator Research Instituten Policy Evaluation Labin johtaja ja yksi tutkimuksen tekijöistä, korosti NewScientistille : ” Meillä on monia toimenpiteitä, jotka eivät ole johtaneet suuriin päästövähennyksiin. Toiminnan lisääminen ei välttämättä johda parempiin tuloksiin.” Hän lisäsi, että yleisimmät politiikan välineet – tuet ja määräykset – eivät yksin riitä. Vain yhdessä hintaperusteisten välineiden, kuten hiilidioksidin hintojen tai energiaverojen, kanssa ne voisivat saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä.

Tutkimus valaisee kriittisesti myös vihreiden tukien tehokkuutta. Sussexin yliopiston taloustieteen professori Richard Tol kommentoi tuloksia Daily Caller News Foundationille : “Tuet voivat olla tehokkaita lyhyellä aikavälillä, mutta vähemmän pitkällä aikavälillä, koska ne tekevät kyseisestä toiminnasta kannattavampaa. “Hän antoi esimerkin, että Energiansäästön tuki esimerkiksi talon eristämisen kautta voisi tehdä energiasta halvempaa ja siten lisätä kulutusta.

Lue myös:  Shut up #$%@!

Toinen kriittinen näkökohta, joka usein mainitaan keskustelussa globaaleista ilmastonsuojelutoimista, on nousevien maiden, kuten Kiinan ja Intian, rooli. Nämä maat ovat edelleen voimakkaasti riippuvaisia ​​fossiilisista polttoaineista, erityisesti hiilestä, ja ovat maailman suurimpia päästöjen aiheuttajia. Kiina on ylivoimaisesti suurin päästöjen aiheuttaja, ja se tuottaa yli kaksi kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin Yhdysvallat, kun taas Intia on kolmas, ja se aiheuttaa enemmän päästöjä kuin kaikki 27 EU-maata yhteensä.

Toisaalta monet tutkimukset osoittavat myös, että hiilidioksidilla on vain vähäinen rooli nykyisessä ilmastonmuutoksessa. Olen myös selittänyt tämän yksityiskohtaisesti kirjassani ” CO2 ei ole vihollisemme “. Voit siis tiivistää, että valtavia summia rahaa tuhlataan ympäri maailmaa turhiin toimenpiteisiin, samalla kun tuuli- ja aurinkovoimaan keskittyminen vaarantaa sähkönsyötön vakauden.

Lähde