EU:n tekoälylaki laillistaa tehokkaasti biometrisen massavalvonnan

Elokuussa voimaan tulleen EU:n lintuinfluenssasäädöksen ensimmäinen määräaika täyttyi 2. helmikuuta. Kyse on säännöksistä, jotka sisältävät sääntöjä, joiden avulla blokki voi laillistaa biometrisen massavalvonnan.

Tämä tapahtuu 5 artiklan kautta, jolla pyritään päällisin puolin ottamaan käyttöön suojatoimia sellaisten tekoälyjärjestelmien käyttöä vastaan, jotka aiheuttavat ”kohtuuttoman riskin”. Tähän on kuitenkin myös poikkeuksia, jotka määritellään säädöksessä ”ehdottoman välttämättömiksi” tapauksiksi, joissa samoja järjestelmiä saa käyttää.

Juuri tämä on antanut aihetta pelätä, että yksi tekoälylain seurauksista on se, että se itse asiassa laillistaa joitakin erittäin kiistanalaisia biometristen tietojen avulla toteutettavia massavalvontatoimia.

Direktiivin 5 artiklassa kielletään lainvalvontaviranomaisia käyttämästä reaaliaikaisia biometrisiä etätunnistusjärjestelmiä julkisissa tiloissa – mutta vain ”paitsi jos ja siltä osin kuin tällainen käyttö on ehdottoman välttämätöntä”.

”Ehdottoman välttämättömiksi” tapauksiksi kuvataan ne, joissa lainvalvontaviranomaiset etsivät ‘erityisiä uhreja’ rikoksista, kuten sieppauksista, ihmiskaupasta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mutta myös silloin, kun ne etsivät kadonneita henkilöitä.

Toinen määritelmä on soveltamisalaltaan epätarkempi, sillä sen mukaan tekoälyvalvontajärjestelmiä voidaan käyttää rikosten ehkäisemiseen. Tähän sisältyy uhka yksilöiden hengelle tai fyysiselle turvallisuudelle, jonka katsotaan olevan ”erityinen, merkittävä ja välitön” – tai terrori-iskun uhka, jonka lainvalvontaviranomaiset päättävät olevan ”todellinen ja läsnä oleva” mutta myös – ”todellinen ja ennakoitavissa oleva”.

Lopuksi tekoälylaki pitää ”ehdottoman välttämättömänä”, jotta kielletyistä tekoälytoimista voidaan vapauttaa seuraavat: ”Rikoksesta epäillyn henkilön paikantaminen tai tunnistaminen rikostutkinnan tai syytteen nostamisen tai rikoksista määrättävän rikosoikeudellisen rangaistuksen täytäntöönpanon vuoksi.”

Näihin viitataan liitteessä II, ja niistä voidaan EU:n jäsenvaltioissa langettaa vähintään neljän vuoden enimmäisrangaistus.

Toisin sanoen säännöistä voidaan johtaa melko paljon ”ehdottoman välttämättömiä” skenaarioita ja tulkintoja, jotka mahdollistavat biometrisen massavalvonnan.

Helpottaakseen lain täytäntöönpanoa EU on laatinut ”tekoälysopimuksen” – toisen ryhmän ”vapaaehtoisista sitoumuksista”, jonka on allekirjoittanut yli 100 yritystä, muun muassa Amazon, Google ja OpenAI, mutta ei Meta ja Apple.

Jotkut tarkkailijat huomauttavat, että lakiin kriittisesti suhtautuvat yritykset odottavat selkeyttä standardien ja ohjeiden suhteen.

Lähde