Maailman talousfoorumi vaatii “kollektiivista toimintaa” väärän tiedon ja disinformaation torjumiseksi.

Ensin he tuhoavat tarkoituksellisesti jotakin, ja sitten he haluavat “saada sopimuksen” sen uudelleenrakentamisesta.

Luottaisitko jonkun tehtävään – jos edellä mainittu lausunto koskisi vaikkapa taloasi?

Silti näemme nyt väsymättömiä ponnisteluja samoilta virallisilta ja epävirallisilta ryhmiltä, samoilta valtakeskuksilta, jotka vuosikausia levittivät hälyttäviä lausuntoja “väärän tiedon” oletetusta vaarallisesta yleisyydestä tiedotusvälineissä – ja jotka haluavat olla ne, jotka kertovat maailmalle, miten “luottamus tiedotusvälineisiin voidaan palauttaa”.

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) mietelmäsarjan uudessa jaksossa – jossa pyritään luomaan perusta tulevalle “maailman (epä)järjestykselle” useissa keskeisissä kysymyksissä – Sveitsissä sijaitsevan globaalin eliitin äänitorvi käsittelee juuri luottamusta tiedotusvälineisiin ja sitä, miten tekoälyä voitaisiin sisällyttää heidän ehdottamaansa ratkaisuun.

Samaan aikaan mainostetaan Global Coalition for Digital Safetya, joka on sen “julkisen ja yksityisen sektorin yhteenliittymä haitallisen sisällön ja käyttäytymisen torjumiseksi verkossa” -.

On syytä toistaa, että epäluottamuksen ongelman mediaan luovat WEF:n kaltaiset tahot, eli sen “sidosryhmät”: se on sensuuria, jota vaikutusvaltaisimmat perinteiset tiedotusvälineet harjoittavat “väärän tiedon” torjunnan tekosyyllä.

Ja nyt se on totta: miksi kukaan uskoisi tätä mediaa? Sensuurin vastustajat sanovat – tämä on perusteettoman sensuurin tulos – kun taas WEF väittää, että nämä tiedotusvälineet eivät sensuroineet tarpeeksi, eli ne päästivät läpi liikaa “väärää tietoa”.

Mainitaan luku, jonka mukaan “vain 40 prosenttia väestöstä luottaa uutisiin” Yhdistyneessä kuningaskunnassa. He eivät tarkemmin selitä, miksi – mutta antavat ymmärtää, että syynä on “villiintynyt disinformaatio”.

Kenen toimesta? (Sitäkään ei käsitellä tarkemmin.)

WEF on epäilemättä kiitollinen Covid-pandemialle, joka on tekijä, joka on mahdollistanut tämän sotkun syntymisen, ja se pyrkii omasta näkökulmastaan käsin ehdottamaan “6-vaiheisia ratkaisuja”:

Vähennetään altistumista haitalliselle verkkosisällölle, lisätään tietoisuutta uutismedian luotettavuudesta, parannetaan mediatietolukutaitoa, lievennetään riskejä ja hyödynnetään mahdollisuuksia, jotka syntyvät generatiivisen tekoälyn myötä, vahvistetaan luotettavuutta avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden avulla ja lisätään kiinnostusta ja sitoutumista uutismediaan.

Kirjoituksessa, joka on peräisin muun muassa WEF:n media-, viihde- ja urheilualan (osaston?) johtajalta, oli näitä ajatuksia jaettavana.

“Generatiivisen tekoälyn keskeinen opetus on se, että sisältö on nyt täysin kaupallistettu. Toimittajien on lakattava näkemästä arvoaan pelkästään sisällössä ja sen sijaan heidän on ajateltava ala uudelleen uudessa verkottuneessa maailmassa, jossa on kyse yhteisöjen palvelemisesta ja julkisen keskustelun parantamisesta löytämällä, tukemalla ja jakamalla ääniä, joita ei ole pitkään aikaan kuultu joukkotiedotusvälineissä” – Jeff Jarvisin, CUNY Graduate School of Journalism Center for Entrepreneurial Journalism -yksikön entisen johtajan, sanotaan sanoneen.

Lähde: Reclaim The Net