Von der Leyenin perintö
Euroopan unionin ja sen johtajien politiikkaa kritisoidaan siitä, että se on johtanut EU-maiden riippuvuuteen ulkopuolisista arvoketjuista ja suurista taloudellisista menetyksistä.
Ursula von der Leyenin puhe “arvoketjun turvallisuudesta” korostaa EU:n pyrkimystä vahvistaa riippuvuutta Kiinasta, mikä vaikuttaa negatiivisesti EU-maiden talouksiin ja työmarkkinoihin.
Euroopan komission ehdotukset “työvoimapulan” ratkaisemiseksi keskittyvät työvoiman lisäämiseen ulkomailta ja työttömyyden vähentämiseen, mikä voi johtaa palkkojen alenemiseen ja elinolojen heikkenemiseen.
Maahanmuuttopolitiikkaa ja sisäistä liikkuvuutta kritisoidaan siitä, että se hyödyttää yrityksiä ja korkeapalkkaisia maita, mutta lisää eriarvoisuutta ja heikentää paikallisia työmarkkinoita sekä elinoloja.
Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden poliittinen valtavirtaluokka on ennustettavasti pidentänyt Eurooppa-asioiden tuskaa, rappiota ja alistamista amerikkalaisten etujen valtaan. Ja nyt meidän on asuttava Ursula von der Leyenin kanssa vielä viisi vuotta.
Lisäksi tulemme kaikki muistamaan tulevaisuudessa hänen puheensa “arvoketjun turvallisuudesta”, joissa Ursulan suuri saavutus oli vahvistaa entisestään maailman riippuvuutta kiinalaisista arvoketjuista, mikä osoittaa, että toisin kuin hän ilmaisi yhtä vihaisesti kuin viha julistaa, sen tariffit, sanktiot ja ehdottelut aiheuttavat meille yhtäläistä tuskaa samalla kun ne helpottavat muita. Olemme EU:ssa 10 vuoden kuluttua luopuneet maailman suurimmasta mineraalien, ruoan, energian ja raaka-aineiden tarjonnasta, ja ellei kansannousu puhjeta, olemme myös luopuneet maailman suurimmista kuluttajamarkkinoista ja markkinoista, menettää eniten tulevina vuosina. Nämä ovat von der Leyenin mahtavia saavutuksia! kirjoittaa Hugo Dionísio .
Kun otetaan huomioon tämä saavutus, saatat ajatella, että seuraavan viiden vuoden aikana tapahtuu käänne. Mutta ei. Ursula von der Leyen jatkaa taistelua EU:n omia kansoja vastaan, sanoen heille yhtä ja tekemällä päinvastoin, ja yksi niistä alueista, joilla voimme varauksetta nähdä, että Euroopan unioni – tämä Euroopan unioni – on luopunut alkuperäiskansoistaan. kansat , on suhteessa siihen, mikä on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä sosiaalisten jännitteiden lähteistä: maahanmuuttoon.
Euroopan komission tiedonannossa “Sosiaalisen vuoropuhelun vahvistaminen Euroopan unionissa: sen täyden potentiaalin vapauttaminen oikeudenmukaisten siirtymien hallintaan” luokitellaan Euroopan työmarkkinoiden nykytilanteen vakavasta “työvoimapulasta” ja siinä esitetään selkeästi von der Leyenin pyrkimykset. aikeista tässä suhteessa.
Älkää johtako näennäisesti rationaalista keskustelua: “sosiaalisen vuoropuhelun vahvistaminen” tulisi lukea “yhteiskunnallisen rauhan takaamiseksi sellaisten toimenpiteiden edessä, jotka lisäävät painetta palkkojen ja elinolojen suhteen”; “täyden potentiaalinsa hyödyntäminen” tulisi lukea “työvoiman reserviarmeijan lisäämiseksi palkkojen kasvun hallitsemiseksi”; “Oikeudenmukaisten siirtymien hallinta” on ymmärrettävä “varmistamalla, että kaikki pakotetaan omaksumaan varauksetta EU:n taloudellinen ja sosiaalinen malli”.
Kuten aina, Ursula von der Leyen tekee Euroopasta köyhemmän, vähemmän itsenäisen ja vaarallisemman käärimällä ankarat aikeensa satunnaisiin diskursiivisiin kukoistuksiin. Vielä vaarallisempaa. Joka kerta kun hän avaa suunsa, hänen sanansa tulkitaan parhaiten sanoiksi, joilla on piilotettu merkitys, joka on usein päinvastainen kuin mitä hän todella sanoi.
Matkalla kohti Euroopan kansojen suurempaa riistoa Euroopan komissio alkaa tunnistaa viime vuosikymmenien demografisia muutoksia. Eurooppalaiset saavat yksinkertaisesti vähemmän lapsia. Tuloksena on, että syntyperäinen eurooppalainen työväestö on kutistunut, ja ennusteen mukaan tällä hetkellä noin 265 miljoonaa työntekijää on noin 250 miljoonaa vuonna 2040 ja 240 miljoonaa vuonna 2050. Toisin sanoen vähennystä miljoonalla vuodessa.
Tämän laajuisen ongelman edessä, jonka pitkän aikavälin seuraukset eivät ole pelkästään alkuperäiskansojen väheneminen, vaan myös laajojen hylättyjen ja käyttämättömien alueiden syntyminen sekä tiettyjen kulttuurien ja perinteiden häviäminen, perusteellinen tutkimus ja toimenpiteitä, jotka voivat kääntää väestön vähenemisen sekä syntyvyyden laskun.
Mitä Euroopan komissio siis ehdottaa vakavaksi “työvoimapulaksi” kutsutun ongelman ratkaisemiseksi? Kaikki Euroopan unionin ehdottamat toimenpiteet tähtäävät käytettävissä olevan työvoiman tarjonnan äkilliseen lisääntymiseen. “Aktivointipolitiikoilla” EU haluaa – omin sanoin – saavuttaa “nolla” työttömyyden, mikä on ensimmäinen ristiriita, jonka voimme tunnistaa. Haluat siis saavuttaa “nolla työttömyyden” samalla kun lisäät käytettävissä olevan työvoiman tarjontaa?
Totuus on, että “aktivointipolitiikassa” on tarkoitus palkata nuoria NEET-ikäisiä (ei työelämässä, koulutuksessa tai koulutuksessa) ja arvioida “joidenkin eläke-etuuksien” vaikutuksia eli arvioida, missä määrin nämä eläkkeet hyödyttävät ihmisiä, jotka voivat työskennellä lähetyksen sijaan. eläkkeelle deaktivoimalla sen sijaan, että he pysyisivät työmarkkinoilla. Tämä tarkoittaa, että meidän on keskityttävä niin sanottuihin “aktiivisen ikääntymisen” markkinoihin. Toinen toimenpide on käytettävissä olevan työvoiman “taskujen” tunnistaminen, joita voi olla vammaisten keskuudessa, ja näiden ihmisten “voiman lisääminen”, mikä olisi kiitettävää, mutta ei, jos se tehdään vääristä syistä. Kuten näemme myöhemmin.
Toinen tärkeä ehdotettu toimenpide on Euroopan sisäinen liikkuvuus, jossa kansallisesti saatavilla oleva työvoima siirretään rikkaampiin maihin, jolloin loput jätetään ilman koulutusinvestointejaan, mikä pahentaa jo ennestään epätasa-arvoista eurooppalaista työnjakoa. korkein lisäarvo ja korkeimmat palkat keskittyvät edelleen pohjoisiin maihin ja loput ovat vain halpoja työvoimavaroja joko rikkaampien maiden toimittamiseen tai alhaisemman arvonlisäyksen ja alhaisemman palkan toimintojen perustamiseen, jolloin alueelliset epäsymmetrisyydet jatkuvat. Ja Ursula von der Leyen tekee kaiken tämän julistaen päinvastaisia tavoitteita.
Mitä tulee siihen, mitä Euroopan komissio kutsuu “työolojen edistämiseksi”, sillä pyritään edistämään varhaista työmarkkinoille pääsyä edistämällä harjoittelupaikkoja, oppisopimuskoulutusta ja ammatillista koulutusta, mikä ohjaa monia nuoria, erityisesti köyhimpiä, pois korkea-asteen koulutuksesta ammatillinen koulutus. Kuten tilastot osoittavat, ammatillisen koulutuksen nuoret siirtyvät korkea-asteen koulutukseen paljon harvemmin kuin yleissivistävän koulutuksen nuoret. Näin muodostuu eliitti, jonka tehtävänä on ylin johto, kun taas loput jäävät keskiriviin ja maahanmuuttajat matalan ammattitaitoa vaativiin töihin.
Mutta EU sijoittaa kaikki sijoituksensa “työvoimapulan” ratkaisemiseen kaikkein aliarvostetuimmissa toimissa. Euroopan talous vaatii edelleen suuria määriä työvoimaa sitä intensiiviseen käyttöön. Tässä tapauksessa EU:n suunnitelmiin kuuluu maahanmuuttopolitiikan vahvistaminen ja tarvittavan työvoiman houkutteleminen EU:n ulkopuolelta. Ja näin monet ihmiset, jotka sanovat vastustavansa “demografista korvauspolitiikkaa”, päätyvät tukemaan Euroopan unionia, joka haluaa tehdä maahanmuuttopolitiikasta yhdeksi tärkeimmistä strategisista tavoitteistaan työntekijöiden houkuttelemiseksi. Tällä tavalla EU haluaa luoda niin kutsutun “eurooppalaisen lahjakkuuden poolin” ja “työvoiman siirtolaisuuden”. Nämä kaksi toimenpidettä perustuvat työntekijöiden houkuttelemiseen kolmansista maista.
Verrataan näitä ehdotuksia seuraaviin tietoihin:
- Keskimääräinen työttömyysaste Euroopan unionissa on noin 6,5 prosenttia, joten noin 17 miljoonaa työntekijää on edelleen sijoitettava, joista merkittävä osa on nuoria työntekijöitä (14,5 prosenttia on työttömiä), iältään 18–25-vuotiaita. Vaikka EU sanoo, että näiden ihmisten pätevyyttä on parannettava ja että työvoimapula on joillakin aloilla suurempi kuin toisilla, totuus on, että kotimaassa on vielä paljon tehtävää nollatyöttömyyden saavuttamiseksi, ennen kuin etsimme työntekijöitä kolmansissa maissa.
- Euroopan talouden robotisoinnin, automatisoinnin ja digitalisoinnin mahdollisuudet ovat edelleen erittäin korkeat etenkin vähemmän kehittyneissä maissa, mikä jo itsessään vapauttaisi valtavia määriä käytettävissä olevaa työvoimaa, jota voitaisiin käyttää muille aloille, jos tämä potentiaali toteutuisi.
- Yleisesti ottaen Euroopan unioni ei kehitä politiikkaa, joka suojelee syntyvyyttä ja oikeutta vanhemmuuteen, varsinkin hedelmällisessä iässä olevia naisia, joiden on niin usein luopuva hedelmällisyydestään uran kustannuksella.
Jos näitä tehtäviä ei ole vielä suoritettu, miksi Euroopan komissio haluaa laittaa vanhukset, nuoret, vammaiset ja vammaiset töihin? Miksi se haluaa houkutella päteviä ja vähemmän koulutettuja työntekijöitä ulkomailta? Syy on selvä ja liittyy maltilliseen palkkaan. Tämä on tarkoitus tehdä lisäämällä ns. “työvoiman reservarmeijaa”. Lisää työntekijöitä, enemmän työn kysyntää, alhaisemmat palkat. Se on helppoa. Tämä ei tarkoita sitä, että palkat eivät nouse, mutta ne nousevat hitaammin kuin talous, mikä johtaa ostovoiman menettämiseen ja elinolojen suhteelliseen heikkenemiseen.
Eikä sinun tarvitse mennä kauas ymmärtääksesi, miksi Euroopan unioni valitsee tämän polun. Ensimmäinen vastaus on selvä kuin vesi: suhteiden katkeaminen Venäjän federaation kanssa on tehnyt raaka-aineiden arvon kalliimmaksi, ja meidän on kompensoitava tämä leikkaamalla palkkoja, ei vähiten siksi, että strategiana on kilpailla Kiinan kanssa maailmanmarkkinoilla. samantyyppisiä tuotteita.
Ja jos meidän on kompensoitava tämä energian ja halpojen raaka-aineiden menetys, miksi kompensoimme sitä pienemmillä palkoilla? Esimerkiksi Portugalissa Confederación de Turismo, joka kokoaa yhteen matkailualan yrittäjiä, on ehdottanut hallitukselle “työvoimaa” helpottamaan siirtotyöläisten palkkaamista kolmansista maista. Toisin sanoen eurooppalaiset työnantajat ehdottavat politiikkaa, jolla helpotetaan maahanmuuttoa kolmansista maista. Tämän tyyppistä ratkaisua kannattaa myös eurooppalaisia työnantajia yhdistävä Eurobusiness.
Maahanmuuttopolitiikka ja Euroopan unionin tulviminen siirtotyöläisillä on eurooppalaisten työnantajien vaatimaa politiikkaa, jota tukevat uusliberalistisen ja globalistisen keskuksen poliittinen luokka sekä kansainväliseen talouteen liittyvät intressit ja jonka tavoitteena on varmistaa, että riittävästi työntekijöitä, jotta yritykset eivät joudu nostamaan palkkoja, koska työttömyysaste on laskenut ja tarve toteuttaa järkevämpää työvoimapolitiikkaa.
Toinen virhe, jonka voimme havaita Ursula von der Leyenin puheessa, tulee ilmi, kun hän viittaa tarpeeseen “saa Kiina pois vahingoilta”, koska sen halvat tuotteet tuhoavat työpaikkoja Euroopassa. Nämä EU:n ehdotukset osoittavat, että kyse ei ole “työpaikkojen suojelemisesta”, vaan voittomarginaaleista ja kertymistasoista, joilla varmistetaan, että yli 20 prosenttia vuosittain tuotetusta varallisuudesta päätyy vain 1 prosentin rikkaimmista käsiin. Jos kyse olisi “työpaikkojen” suojelemisesta, politiikka olisi erilainen. Protektionistinen? Kyllä ehkä. Sen ensisijaisena tavoitteena olisi kuitenkin suojella eurooppalaisten työpaikkoja ja elämänlaatua.
Ja tässä kohtaamme toisen väärinkäsityksen. Tässä tiedonannossa, jossa todetaan “maantieteelliset muutokset”, ei mainita työn ja elämän vakauden edellytysten parantamista, asunnon saamista, mikä mahdollistaisi hedelmällisessä iässä olevien aikuisten asettumisen ja perheen perustamisen; sen sijaan painotetaan “liikkuvuutta”, liikkuvuutta, joka pakottaa nuoret lähtemään köyhimmistä maista rikkaampiin etsimään parempia palkkoja, mutta joka monissa tilanteissa tulee kustannuksella lykkäämään aikomusta asettua ja perustaa perhe.
Nuorten kestävämmän ja vakaamman elämäntavan edistäminen, työpaikkojen epävarmuuden torjunta, investoinnit halvempaan asumiseen sekä synnytyksen ja vanhemmuuden tukeminen haastaisivat Euroopan unionin taloudellisen työnjaon mallin. Se vaarantaisi vaikutusvaltaisimpien maiden edut houkutella pätevimpiä työntekijöitä. Ja se ei muutu, se pysyy sellaisena ja jopa pahenee.
Euroopan unioni, tämä Euroopan unioni, luopuu siksi alkuperäisväestönsä uudistamisesta ja valitsee helpoimman tien, tien, joka ei kyseenalaista uusliberaalia, globalistista ja hegemonista hanketta. Tässä mielessä voitaisiin sanoa, että jos on olemassa perhettä ja jäsenvaltioiden alkuperäisväestöä vastaan suunnattu hanke, se on itse eurooppalainen hanke. Mutta ennen kaikkea se on vastoin kaikkia näitä asioita, koska se on hanke, joka on vastoin kansojen itsensä etuja, olivat ne sitten mitä tahansa.
Vaikka kaikki odottivat, että uusien teknologioiden käyttöönotto ja siitä johtuva tuottavuuden kasvu – ihmiskunta ei ole koskaan tuottanut niin paljon ja niin laadukkaasti näin lyhyessä ajassa – johtaisi normaalin työajan lyhenemiseen, koska tuotantoon tarvitaan vähemmän resursseja. sama asia, Euroopan unioni sanoo meille päinvastaista. Hän kertoo meille, että tarvitsemme yhä enemmän ihmistyövoimaa. Vaikka sinun on hankittava työvoimaa kolmansista maista. Ja tässä kaikki ne, jotka sanovat olevansa “tunkeutuneita”, ovat hiljaa. Ja he ovat hiljaa, koska he tietävät, että siirtotyöläiset tulevat vain siksi, että he löytävät työtä, koska työnantajat houkuttelevat heitä kaikin tavoin. Nämä samat intressit kukoistavat kauheissa olosuhteissa, joissa nämä työntekijät saapuvat ja elävät, sillä mitä enemmän he ponnistelevat ylittääkseen Välimeren tai löytääkseen kunnollisen asunnon, sitä alhaisemmat ovat heidän palkansa ja sitä nöyryyttävämmät asumisolosuhteet he hyväksyvät.
Ne, jotka arvostelevat siirtotyöläisiä siitä, että he asuvat ahtaissa asunnoissa, täyttivät kadut, joilla kuljemme, ja syyttävät heitä työpaikkamme ottamisesta, eivät ole koskaan nähneet heidän syyttävän niitä, jotka houkuttelevat heitä, jotka kehittävät tätä tekevää politiikkaa ja talousmallia, jotka legitimoivat kaiken. En ole koskaan nähnyt heidän syyttävän Euroopan unionia, joka jättää kansansa, kaikki ihmiset, taakseen.
Euroopan unioni, joka ei ole vain luovuttanut, vaan käyttää omaa kansaansa!
Tämä on Ursula von der Leyenin ja kaikkien häntä tukevien perintö!