Kaupunginvaltuusto käytti ChatGPT:tä luodakseen sitovan määräyksen 1,3 miljoonalle asukkaalle.
Brasilian lainsäätäjät ovat antaneet maan ensimmäisen lainsäädännön, joka näyttää olevan kokonaan tekoälyn kirjoittama – vaikkeivät he sitä silloin tienneetkään.
Kokeiluluonteinen asetus hyväksyttiin lokakuussa eteläisessä Porto Alegren kaupungissa, ja kaupunginvaltuutettu Ramiro Rosário paljasti tällä viikolla, että sen oli kirjoittanut chatbot, mikä herätti vastalauseita ja kysymyksiä tekoälyn roolista julkisessa politiikassa.
Rosário kertoi Associated Pressille, että hän pyysi OpenAI:n chatbot ChatGPT:tä laatimaan ehdotuksen, jolla estetään kaupunkia perimästä veronmaksajilta maksua vedenkulutusmittareiden vaihtamisesta, jos ne varastetaan. Sitten hän esitteli sen 35 kollegalleen neuvostossa tekemättä yhtään muutosta tai edes ilmoittamatta heille sen ennennäkemättömästä alkuperästä.
“Jos olisin paljastanut sen aiemmin, ehdotusta ei varmasti olisi edes viety äänestykseen”, Rosário kertoi AP:lle puhelimitse torstaina. 36-jäseninen valtuusto hyväksyi sen yksimielisesti, ja asetus astui voimaan 23. marraskuuta.
“Olisi epäreilua väestöä kohtaan ottaa riski, että hanketta ei hyväksyttäisi vain siksi, että tekoäly kirjoitti sen”, hän lisäsi.
ChatGPT:n saapuminen markkinoille vain vuosi sitten on herättänyt maailmanlaajuisen keskustelun mahdollisesti vallankumouksellisten tekoälykäyttöisten chatbottien vaikutuksista. Vaikka jotkut pitävät sitä lupaavana työkaluna, se on myös herättänyt huolta ja levottomuutta siitä, millaisia tahattomia tai ei-toivottuja vaikutuksia sillä voi olla, että kone hoitaa nykyisin ihmisten suorittamia tehtäviä.
Porto Alegre, jossa asuu 1,3 miljoonaa ihmistä, on Brasilian eteläosan toiseksi suurin kaupunki. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hamilton Sossmeier sai tietää, että Rosário oli värvännyt ChatGPT:n kirjoittamaan ehdotuksen, kun kaupunginvaltuutettu kehuskeli saavutuksella sosiaalisessa mediassa keskiviikkona. Sossmeier kertoi aluksi paikallisille tiedotusvälineille pitävänsä asiaa “vaarallisena ennakkotapauksena”.
ChatGPT:n kaltaisten chatbottien voimanlähteenä toimivat tekoälyn suuret kielimallit toimivat yrittämällä toistuvasti arvata lauseen seuraavaa sanaa, ja ne ovat alttiita keksimään väärää tietoa, ilmiötä kutsutaan joskus hallusinaatioksi.
Teknologiayritys Vectaran äskettäin julkaiseman tutkimuksen mukaan kaikki chatbotit esittävät joskus väärää tietoa, kun ne tiivistävät asiakirjaa, ja tämä vaihtelee kehittyneimmän GPT-mallin noin 3 prosentista erään Googlen mallin noin 27 prosenttiin.
Suffolkin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Andrew Perlman kirjoitti aiemmin tänä vuonna Harvard Law Schoolin Center of Legal Profession -verkkosivustolla julkaistussa artikkelissa, että ChatGPT “saattaa enteillä jopa merkittävämpää muutosta kuin internetin syntyminen”, mutta varoitti myös sen mahdollisista puutteista.
“Se ei ehkä aina pysty ottamaan huomioon lain vivahteita ja monimutkaisuutta. Koska ChatGPT on koneoppimisjärjestelmä, sillä ei välttämättä ole samanlaista ymmärrystä ja arvostelukykyä kuin ihmisjuristilla, kun on kyse oikeudellisten periaatteiden ja ennakkotapausten tulkinnasta. Tämä voi johtaa ongelmiin tilanteissa, joissa tarvitaan syvällisempää oikeudellista analyysia”, Perlman kirjoitti.
Porto Alegren Rosário ei ollut ensimmäinen lainsäätäjä maailmassa, joka testasi ChatGPT:n kykyjä. Muut ovat tehneet niin rajoitetummin tai vähemmän onnistunein tuloksin.
Lähde:
