Ihmisgenomi ja Ihmisoikeudet: Universaalin Julistuksen Haaksirikko

Kuusi vuotta tämän YK:n julistuksen ratifioinnin jälkeen NBIC (Nano-Bio-Info-Cogno) -tieteen ala räjähti, ja sen myötä transhumanismin himo syttyi tuleen. NBIC:n suunnitteli Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö vuonna 2003 julkaistussa artikkelissa “Yhteisiä tekniikoita ihmisen suorituskyvyn parantamiseksi,” kirjoittaneet Mihail C. Roco ja William Sims Bainbridge. Muutamassa lyhyessä vuodessa NBIC levisi kaikkiin suuriin yliopistoihin maailmanlaajuisesti; Yksityisiä tutkimuslaitoksia syntyi kaikkialle säätiön apurahoilla. Sen jälkeen tiede heitti YK:n ihmisgenomijulistuksen roskakoriin.

Rocon ja Bainbridgen mukaan

Ilmaisu “konvergenttiteknologiat” viittaa neljän suuren “NBIC:n” synergistiseen yhdistelmään. (Nano-Bio-Info-Cogno) tieteen ja teknologian provinsseja, joista jokainen etenee parhaillaan nopeasti: a) nanotiede ja nanoteknologia; b) bioteknologia ja biolääketiede, mukaan lukien geenitekniikka; c) tietotekniikka, mukaan lukien kehittynyt tietojenkäsittely ja viestintä; ja (d) kognitiivinen tiede, mukaan lukien kognitiivinen neurotiede.

Lisäksi he väittivät: “Nopeutettu tieteellinen ja sosiaalinen kehitys voidaan saavuttaa yhdistämällä tutkimusmenetelmiä ja tuloksia näissä provinsseissa duona, trioina ja koko kvartettina.”

Rocoa ja Bainbridgeä ohjasi tieteen lisäksi “sosiaalinen edistys”: “Kyky hallita ihmisten, eläinten ja maatalouskasvien genetiikkaa hyödyttää suuresti ihmisten hyvinvointi.” Tämä oli väärä oletus. Kuka valitsisi ohjaimia? Kuka määrittelee ihmisten hyvinvoinnin hyödyt? Antaisiko tämä tietä jumalan kaltaisille valtuuksille koko ihmissuvun yli?

Löysimme vastauksen seitsemäntoista vuotta myöhemmin vuonna 2020, kun Big Pharma käynnisti kampanjansa ihmisen genomin uudelleensuunnittelusta aloittaen synteettisestä mRNA:sta. He käyttivät kaikkia petollisia keinoja piilottaakseen sen tosiasian, että ihmiskunta oli leikkuupalkin päällä, samalla kun he maksoivat väärää uskollisuutta Yhdistyneille Kansakunnille, Maailman terveysjärjestölle ja kestävälle kehitykselle. He ovat kiistäneet kaiken vahingon, jonka he ovat aiheuttaneet lukemattomille massoille. He ovat lyhentäneet melkein kaikki ihmisoikeudet, jotka voit kuvitella.

Mitä ihmisgenomin ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta tulikaan?

Artikla 4: Ihmisen genomi luonnollisessa tilassaan ei saa tuottaa taloudellista hyötyä.

Artikla 5: Kaikissa tapauksissa on hankittava asianomaisen henkilön ennakko, vapaa ja tietoinen suostumus.

Artikla 8: Jokaisella yksilöllä on kansainvälisen ja kansallisen oikeuden mukaisesti oikeus saada oikeudenmukainen korvaus kaikista vahingoista, jotka aiheutuvat hänen genomiinsa vaikuttavan toimenpiteen välittömänä ja määräävänä seurauksena.

No, julistus on edelleen luettavissa, mutta älä koskaan usko, että se pysäyttää uusluomisen itsemääräämät jumalat. He ovat ratsastajia taivaalla, NBIC:n mestareita. Voimme kiittää Rocoa ja Bainbridgeä tien valaistuksesta:

Jos kognitiiviset tiedemiehet voivat ajatella sitä
Nano-ihmiset voivat rakentaa sen
Bio-ihmiset voivat toteuttaa sen ja
IT-henkilöt voivat valvoa ja hallita sitä

---

Hyväksytty 53. joulukuuta 152 annetulla yleiskokouksen päätöslauselmalla 9/1998

Yleiskonferenssi,

Muistuttaen, että Unescon perustuslain johdanto-osassa viitataan “miesten ihmisarvon, tasa-arvon ja keskinäisen kunnioituksen demokraattisiin periaatteisiin”, hylätään kaikki “oppi miesten ja rotujen eriarvoisuudesta”, todetaan, että “kulttuurin ja koulutuksen laaja leviäminen ihmiskunnan oikeudenmukaisuuden, vapauden ja rauhan puolesta ovat välttämättömiä ihmisarvolle ja ovat pyhä velvollisuus, joka kaikkien kansojen on täytettävä keskinäisen avun ja huolenpidon hengessä, julistaa, että “rauhan on perustuttava ihmiskunnan älylliseen ja moraaliseen solidaarisuuteen”, ja toteaa, että järjestö pyrkii edistymään “maailman kansojen koulutus-, tiede- ja kulttuurisuhteiden kautta”. , kansainvälisen rauhan ja ihmiskunnan yhteisen hyvinvoinnin tavoitteet, joita varten Yhdistyneiden Kansakuntien järjestö perustettiin ja jotka sen peruskirja julistaa,

muistuttaa juhlallisesti sitoutumisestaan ​​ihmisoikeuksien yleismaailmallisiin periaatteisiin, jotka vahvistetaan erityisesti 10. joulukuuta 1948 annetussa ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja Yhdistyneiden Kansakuntien kahdessa kansainvälisessä yleissopimuksessa taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista sekä kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista 6. joulukuuta 1966, Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa kansanmurharikosten ehkäisemisestä ja rangaistuksista 9. joulukuuta 1948, Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälinen yleissopimus kaikenlaisen rotusyrjinnän poistamisesta 21. joulukuuta 1965, Yhdistyneiden Kansakuntien julistus kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksista, 20. joulukuuta 1971, Yhdistyneiden Kansakuntien julistus vammaisten oikeuksista 9. joulukuuta 1975, Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus kaikenlaisen naisten syrjinnän poistamisesta 18. joulukuuta 1979, Yhdistyneiden Kansakuntien julistus rikosten ja vallan väärinkäytön uhrien oikeuden perusperiaatteista, 29. marraskuuta 1985, Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista 20. marraskuuta 1989, Yhdistyneiden Kansakuntien tasa-arvosäännöt 20. joulukuuta 1993 tehty yleissopimus vammaisten henkilöiden mahdollisuuksista. Bakteriologisten (biologisten) ja toksiiniaseiden kehittämisen, tuotannon ja varastoinnin kielto ja niiden tuhoaminen, 16. joulukuuta 1971, Unescon yleissopimus koulutuksessa tapahtuvan syrjinnän vastaisesta yleissopimuksesta 14. joulukuuta 1960, Unescon julistus kansainvälisen kulttuuriyhteistyön periaatteista 4. marraskuuta 1966, Unescon 20 vuoden suositus tieteellisten tutkijoiden asemasta marraskuuta 1974, Unescon julistus rotuista ja rodullisista ennakkoluuloista 27. marraskuuta 1978, ILO:n yleissopimus (n:o 111) työssä ja ammatissa tapahtuvasta syrjinnästä, tehty 25. kesäkuuta 1958 ja ILO:n yleissopimus (n:o 169) alkuperäiskansoista ja heimokansoista itsenäisissä maissa 27. kesäkuuta 1989,

Ottaen huomioon kansainväliset välineet, joilla voi olla vaikutusta genetiikan soveltamiseen henkisen omaisuuden alalla, muun muassa kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta 9 päivänä syyskuuta 1886 tehty Bernin yleissopimus ja Unescon yleissopimus, ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta niitä. Tekijänoikeusyleissopimus 6. syyskuuta 1952, sellaisena kuin se on viimeksi tarkistettu Pariisissa 24. heinäkuuta 1971, Pariisin yleissopimus teollisen omaisuuden suojaamisesta 20. maaliskuuta 1883, viimeksi tarkistettuna Tukholmassa 14. heinäkuuta 1967, WIPO:n Budapestin sopimus mikro-organismien tallettamisen kansainvälisestä tunnustamisesta patenttimenettelyjä varten, 28. huhtikuuta 1977 ja teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvät näkökohdat TRIPS-sopimus, joka on liitetty Maailman kauppajärjestön perustamissopimukseen tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995,

Ottaen huomioon myös Yhdistyneiden Kansakuntien 5. kesäkuuta 1992 tehdyn biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja korostaen tässä yhteydessä, että ihmiskunnan geneettisen monimuotoisuuden tunnustaminen ei saa aiheuttaa sellaista sosiaalista tai poliittista tulkintaa, joka saattaisi kyseenalaistaa “luontaisen ihmisarvo ja (…) kaikkien ihmisperheen jäsenten yhtäläiset ja luovuttamattomat oikeudet”, ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen johdanto-osan mukaisesti,

Palautetaan mieleen 22 C/päätöslauselma 13.1, 23 C/päätöslauselma 13.1, 24 C/päätöslauselma 13.1, 25 C/päätöslauselma 5.2 ja 7.3, 27 C/päätöslauselma 5.15 ja 28 C/päätöslauselma 0.12, 2.1 ja eth2.2ical edistämään, XNUMX ja ethXNUMXical. tutkimukset ja toimet niistä johtuvat tieteellisen ja teknologisen kehityksen seurauksista biologian ja genetiikan aloilla ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen puitteissa,

Tunnustetaan, että ihmisen genomin tutkimus ja siitä johtuvat sovellukset tarjoavat valtavia mahdollisuuksia edistyä yksilöiden ja koko ihmiskunnan terveyden parantamisessa, mutta korostetaan että tällaisessa tutkimuksessa olisi kunnioitettava täysin ihmisarvoa, vapautta ja ihmisoikeuksia sekä kaikenlaisen geneettisiin ominaisuuksiin perustuvan syrjinnän kieltoa,

Julistaa seuraavat periaatteet ja hyväksyy tämän julistuksen.

A. Ihmisarvo ja ihmisen genomi

Artikla 1

Ihmisgenomi on perustana kaikkien ihmisperheen jäsenten perustavanlaatuiselle yhtenäisyydelle sekä heidän luontaisen arvokkuutensa ja monimuotoisuutensa tunnustamiselle. Symbolisessa mielessä se on ihmiskunnan perintöä.

Artikla 2

a) Jokaisella on oikeus ihmisarvonsa ja oikeuksiensa kunnioittamiseen geneettisistä ominaisuuksistaan ​​riippumatta.

(b) Tämä ihmisarvo tekee välttämättömäksi, että yksilöitä ei vähennetä heidän geneettisten ominaisuuksiensa mukaisesti ja kunnioitetaan heidän ainutlaatuisuuttaan ja monimuotoisuuttaan.

Artikla 3

Ihmisen genomi, joka luonnostaan ​​kehittyy, on altis mutaatioille. Se sisältää mahdollisuuksia, jotka ilmaistaan ​​eri tavalla kunkin yksilön luonnollisen ja sosiaalisen ympäristön mukaan, mukaan lukien yksilön terveydentila, elinolosuhteet, ravitsemus ja koulutus.

Artikla 4

Ihmisen genomi luonnollisessa tilassaan ei saa tuottaa taloudellista hyötyä.

B. Asianomaisten henkilöiden oikeudet

Artikla 5

a) Yksilön genomiin vaikuttavaa tutkimusta, hoitoa tai diagnoosia saa suorittaa vasta sen jälkeen, kun siihen liittyvät mahdolliset riskit ja hyödyt on huolellisesti ja etukäteen arvioitu ja muiden kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

b) Kaikissa tapauksissa asianomaiselta on hankittava etukäteen, vapaa ja tietoon perustuva suostumus. Jos viimeksi mainittu ei pysty antamaan suostumusta, suostumus tai valtuutus on hankittava laissa säädetyllä tavalla henkilön edun mukaisesti.

c) Jokaisen yksilön oikeutta päättää, ilmoitetaanko hänelle geneettisen tutkimuksen tuloksista ja niistä aiheutuvista seurauksista, on kunnioitettava.

(d) Tutkimuksen osalta protokollat ​​on lisäksi toimitettava ennakkoarviointia varten asiaankuuluvien kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusstandardeja tai ohjeita.

e) Jos henkilöllä ei lain mukaan ole suostumuskelpoisuutta, hänen genomiinsa vaikuttavaa tutkimusta saa tehdä vain hänen välittömän terveyshyötynsä vuoksi laissa määrättyjen lupien ja suojaehtojen mukaisesti. Sellaista tutkimusta, jolla ei ole odotettavissa olevaa välitöntä terveyshyötyä, saa tehdä vain poikkeuksellisesti, äärimmäisen hillittynä, jolloin henkilö altistuu vain minimaaliselle riskille ja vähäiselle rasitukselle ja jos tutkimuksen tarkoituksena on edistää muiden ihmisten terveydellistä hyötyä. samassa ikäluokassa tai geneettisesti samassa tilassa laissa säädetyin edellytyksin ja edellyttäen, että tällainen tutkimus on yhteensopiva yksilön ihmisoikeuksien suojelun kanssa.

Artikla 6

Ketään ei saa joutua geneettisiin ominaisuuksiin perustuvan syrjinnän kohteeksi, jonka tarkoituksena on loukata ihmisoikeuksia, perusvapauksia tai ihmisarvoa tai loukata niitä.

Artikla 7

Tunnistettavaan henkilöön liittyvät ja tutkimusta tai muuta tarkoitusta varten säilytettävät tai käsitellyt geneettiset tiedot on pidettävä luottamuksellisina laissa säädetyin edellytyksin.

Artikla 8

Jokaisella yksilöllä on oikeus kansainvälisen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti vain korvaus mahdollisista vahingoista suorana ja määräävänä tuloksena hänen genomiinsa vaikuttavasta interventiosta.

Artikla 9

Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelemiseksi suostumuksen ja luottamuksellisuuden periaatteita voidaan rajoittaa vain laissa, kansainvälisen julkisoikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeusoikeuden rajoissa pakottavista syistä.

C. Ihmisen genomin tutkimus

Artikla 10

Ei tutkimusta tai tutkimussovelluksia ihmisen genomista, erityisesti biologian, genetiikan ja lääketieteen aloilla, Ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja ihmisarvon kunnioittamisen edellytyksenä on oltava yksilöiden tai tapauksen mukaan ihmisryhmien kunnioittaminen.

Artikla 11

Ihmisarvon vastaiset käytännöt, kuten ihmisten lisääntymiseen tähtäävä kloonaus, eivät ole sallittuja. Valtioita ja toimivaltaisia ​​kansainvälisiä järjestöjä pyydetään tekemään yhteistyötä tällaisten käytäntöjen tunnistamiseksi ja toteuttamaan kansallisella tai kansainvälisellä tasolla tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tässä julistuksessa esitettyjä periaatteita noudatetaan.

Artikla 12

a) Biologian, genetiikan ja lääketieteen edistysaskeleet ihmisen genomin osalta on asetettava kaikkien saataville ottaen asianmukaisesti huomioon kunkin yksilön ihmisarvo ja ihmisoikeudet.

(b) Tiedon edistymisen kannalta välttämätön tutkimuksen vapaus on osa ajatuksen vapautta. Ihmisen genomia koskevilla tutkimussovelluksilla, mukaan lukien biologian, genetiikan ja lääketieteen sovellukset, on pyrittävä helpottamaan kärsimystä ja parantamaan yksilöiden ja koko ihmiskunnan terveyttä.

D. Tieteellisen toiminnan harjoittamisen edellytykset

Artikla 13

Tutkijoiden toimintaan sisältyviin velvollisuuksiin, kuten tarkkuuteen, varovaisuuteen, älylliseen rehellisyyteen ja rehellisyyteen tutkimuksensa suorittamisessa sekä tulosten esittämisessä ja hyödyntämisessä, tulisi kiinnittää erityistä huomiota ihmistutkimuksen puitteissa. genomiin sen eettisten ja sosiaalisten seurausten vuoksi. Myös julkisilla ja yksityisillä tiedepolitiikan päättäjillä on tässä suhteessa erityisiä velvollisuuksia.

Artikla 14

Valtioiden olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin edistääkseen henkisiä ja aineellisia olosuhteita, jotka ovat suotuisat ihmisgenomitutkimuksen vapaudelle ja pohtimaan tällaisen tutkimuksen eettisiä, oikeudellisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia tässä asiakirjassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. julistus.

Artikla 15

Valtioiden olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin tarjotakseen puitteet vapaalle ihmisgenomia koskevalle tutkimukselle ottaen asianmukaisesti huomioon tässä julistuksessa esitetyt periaatteet ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja ihmisarvon kunnioittamisen turvaamiseksi ja kansanterveyden suojelemiseksi. . Niiden tulisi pyrkiä varmistamaan, että tutkimustulokset ovat ei käytetä muihin kuin rauhanomaisiin tarkoituksiin.

Artikla 16

Valtioiden olisi tunnustettava riippumattomien, monitieteisten ja moniarvoisten eettisten komiteoiden perustamisen edistäminen eri tasoilla tarpeen mukaan. arvioida ihmisen genomitutkimuksen ja sen soveltamisen aiheuttamia eettisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä.

E. Solidaarisuus ja kansainvälinen yhteistyö

Artikla 17

Valtioiden olisi kunnioitettava ja edistettävä solidaarisuuden käytäntöä yksilöitä, perheitä ja väestöryhmiä kohtaan, jotka ovat erityisen alttiita geneettisille sairauksille tai vammaisille tai joihin ne vaikuttavat. Niiden olisi muun muassa edistettävä tutkimusta geneettisesti perustuvien ja geneettisesti vaikuttavien sairauksien, erityisesti harvinaisten ja endeemisten sairauksien, jotka vaikuttavat suuriin määriin maailman väestöön, tunnistamiseen, ehkäisyyn ja hoitoon.

Artikla 18

Valtioiden olisi tehtävä kaikkensa tässä julistuksessa esitetyt periaatteet asianmukaisesti ja asianmukaisesti huomioon ottaen edistääkseen edelleen ihmisgenomia, ihmisten monimuotoisuutta ja geneettistä tutkimusta koskevan tieteellisen tiedon kansainvälistä levittämistä ja tältä osin edistääkseen tieteellistä ja kulttuurista erityisesti teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä.

Artikla 19

a) Kehitysmaiden kanssa tehtävän kansainvälisen yhteistyön puitteissa valtioiden olisi pyrittävä edistämään toimenpiteitä, jotka mahdollistavat:

b) Asianomaisten kansainvälisten järjestöjen olisi tuettava ja edistettävä valtioiden edellä mainittuja tarkoituksia varten tekemiä aloitteita.

F. Julistuksessa esitettyjen periaatteiden edistäminen

Artikla 20

Valtioiden olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin edistääkseen julistuksessa esitettyjä periaatteita koulutuksen ja asianmukaisten keinojen avulla, muun muassa suorittamalla tutkimusta ja koulutusta monitieteisillä aloilla sekä edistämällä bioetiikan koulutusta kaikilla tasoilla, erityisesti niille. vastuussa tiedepolitiikasta.

Artikla 21

Valtioiden olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin kannustaakseen muita tutkimuksen, koulutuksen ja tiedon levityksen muotoja, jotka edistävät yhteiskunnan ja kaikkien sen jäsenten tietoisuutta heidän velvollisuuksistaan ​​ihmisarvon puolustamiseen liittyvissä peruskysymyksissä, joita biologian tutkimus saattaa nostaa esiin. genetiikassa ja lääketieteessä ja sen sovelluksissa. Heidän olisi myös sitouduttava helpottamaan tästä aiheesta avointa kansainvälistä keskustelua, jolla varmistetaan erilaisten sosiokulttuuristen, uskonnollisten ja filosofisten mielipiteiden vapaa ilmaisu.

G. Julistuksen täytäntöönpano

Artikla 22

Valtioiden tulee tehdä kaikkensa edistääkseen tässä julistuksessa esitettyjä periaatteita ja kaikin asianmukaisin toimenpitein edistää niiden täytäntöönpanoa.

Artikla 23

Valtioiden tulisi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin edistääkseen koulutuksen, koulutuksen ja tiedon levittämisen avulla edellä mainittujen periaatteiden kunnioittamista ja edistääkseen niiden tunnustamista ja tehokasta soveltamista. Valtioiden olisi myös kannustettava vaihtoa ja verkostoja riippumattomien eettisten komiteoiden välillä, kun niitä perustetaan, täyden yhteistyön edistämiseksi.

Artikla 24

Unescon kansainvälisen bioetiikkakomitean olisi osallistuttava tässä julistuksessa esitettyjen periaatteiden levittämiseen ja niiden sovellusten ja kyseisten teknologioiden kehityksen herättämien kysymysten jatkotutkimukseen. Sen olisi järjestettävä asianmukaisia ​​neuvotteluja asianomaisten osapuolten, kuten haavoittuvien ryhmien, kanssa. Sen olisi annettava Unescon lakisääteisten menettelyjen mukaisesti yleiskonferenssille osoitettuja suosituksia ja annettava neuvoja tämän julistuksen seurannasta, erityisesti sellaisten käytäntöjen tunnistamisesta, jotka voivat olla ihmisarvon vastaisia, kuten sukusolujen interventiot. .

Artikla 25

Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita siten, että se tarkoittaisi minkään valtion, ryhmän tai henkilön vaatimusta osallistua mihin tahansa toimintaan tai suorittaa mitä tahansa tekoa, joka on vastoin ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, mukaan lukien tässä julistuksessa esitetyt periaatteet.

Lähde