Leipä ja Madot: Brysselin Vastaus Ruokakriisiin

Himoitsetko leipää? Ei hätää – jauhomadon toukkia löytyy myös leivonnaisista, pastatuotteista, perunajalosteista, juustoista ja juustotuotteista sekä hedelmä- ja vihanneshillokkeista. Tämän uuden käytännön myötä hyönteisistä saatava proteiini on nyt entistä helpommin saatavilla ja sulautettu päivittäiseen ruokavalioon.

Euroopan unionin asetuksen (EU) 2025/89 mukaan EU-kansalaiset voivat nyt syödä matoista valmistettua leipää. Tämän päätöksen taustalla on ajatus siitä, että ihmisille tarvitaan vaihtoehtoja lihalle, kirjoittaa Liz Heflin. Lihatuotannon ympäristövaikutusten vähentäminen on ollut jo pitkään yksi EU:n keskeisistä tavoitteista, ja hyönteisproteiini nähdään kestävänä vaihtoehtona perinteiselle lihantuotannolle.

“Elämänsä aikana eurooppalainen syö keskimäärin neljä nautaa, neljä lammasta, 46 sikaa, 46 kalkkunaa, 12 hanhea, 37 ankkaa ja jopa 945 kanaa. Yli 73 prosenttia perheistä valmistaa liharuokia useita kertoja viikossa. Maailmassa kulutetaan vuosittain noin 350 miljoonaa tonnia lihaa”, kertoo puolalainen Salon24. Lisäksi se toteaa, että Puolassa lihankulutus on jopa korkeampi kuin monissa muissa EU-maissa. Tämä viittaa siihen, että ruokakulttuurin muuttaminen voi olla haastavaa, mutta uusi EU-sääntely pyrkii tarjoamaan vaihtoehtoja, jotka voivat ajan myötä muokata kuluttajien ruokailutottumuksia.

Viime vuonna Euroopan komissio vähensi laboratoriolihan edistämistä ilmastopolitiikassaan viljelijöiden vastustuksen vuoksi. Karjankasvatus tuottaa yli 10 prosenttia EU:n vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä, ja tavoitteena on vähentää maatalouden päästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa, että ruokavalion muutos ei ole vain suositeltavaa, vaan käytännössä väistämätöntä, jos EU:n ilmastotavoitteet halutaan saavuttaa.

Nyt Bryssel haluaa ohjata ihmisiä saamaan proteiininsa hyönteisistä. Salon24:n mukaan EU:n hyväksymiin uuselintarvikkeisiin kuuluu tällä hetkellä kolme hyönteislajia: jauhomato (kuivattuna), vaeltava heinäsirkka (jäädytettynä, kuivattuna ja jauhettuna) sekä kotisirkka (jäädytettynä, kuivattuna ja jauhettuna). Näiden hyönteisten käyttö elintarvikkeissa on ollut vuosien tutkimuksen tulos, ja niiden ravintoarvot on todettu kilpailukykyisiksi perinteisiin proteiininlähteisiin verrattuna.

Jauhomadon toukkia saa EU:n markkinoilla eri muodoissa: pakastettuna, tahnamaisena, kuivattuna ja jauheena. Tämä monimuotoisuus tekee niistä helppokäyttöisiä monenlaisissa ruoissa, ja monet elintarvikeyritykset ovat jo kehittäneet innovatiivisia tuotteita, joissa hyönteiset yhdistyvät tuttuihin makuihin ja tekstuureihin.

Euroopan komission ilmoituksen mukaan asetus (EU) 2025/89 sallii “kokonaisten keltaisten jauhomatojen (Tenebrio molitor) UV-käsitellyn jauheen käytön uuselintarvikkeena”. Tämä muuttaa aiempaa täytäntöönpanoasetusta (EU) 2017/2470. UV-käsittelyllä varmistetaan tuotteen turvallisuus ja säilyvyys, mikä on tärkeää sekä kuluttajien että elintarviketeollisuuden kannalta.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA totesi 28. maaliskuuta 2023 antamassaan lausunnossa, että UV-käsitelty jauhe on turvallinen asetuksessa määritellyissä olosuhteissa ja käyttömäärissä. Sen vuoksi tuotteet, joissa käytetään tätä jauhetta – kuten leivät, sämpylät, leivonnaiset, pastat, perunatuotteet, juustot ja vihannestahnat – voivat tulla markkinoille asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti. EFSA on myös tutkinut, kuinka nämä hyönteiset vaikuttavat ravitsemuksellisesti kuluttajiin, ja todennut, että ne sisältävät runsaasti proteiinia, hyödyllisiä rasvahappoja sekä vitamiineja ja mineraaleja.

Asetus tulee voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Sen jälkeen sitä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä tarkoittaa, että elintarvikeyrityksillä on mahdollisuus alkaa hyödyntää uusia raaka-aineita pian, ja kuluttajat voivat odottaa entistä laajempaa valikoimaa hyönteispohjaisia tuotteita kauppojen hyllyillä.

Säännösten mukaan leipä ja sämpylät voivat sisältää enintään 4 grammaa jauhomatoja 100 grammassa leipää ja kakut enintään 3,5 grammaa toukkia 100 grammassa kakkua. Tämä avaa täysin uuden liiketoimintamahdollisuuden toukkien kasvattajille, sillä kysyntä hyönteisille tulee todennäköisesti kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina. Monet startup-yritykset ovat jo tarttuneet tähän trendiin ja kehittäneet uusia tuotantomenetelmiä hyönteisten kasvatukseen ja jalostamiseen elintarviketeollisuutta varten.

Puolan hallitus on julkaissut verkkosivustollaan tiedon, että EU rahoittaa yli 5 miljoonan zlotyn tutkimusta, jonka tavoitteena on kehittää strategia vaihtoehtoisten proteiinilähteiden käyttöön rehutuotannossa. Tämä tarkoittaa, että myös eläintuotannossa hyönteisproteiinin käyttö voi yleistyä tulevaisuudessa, mikä voi vähentää perinteisen rehun, kuten soijan, tarvetta ja samalla pienentää maatalouden ympäristövaikutuksia.

Onneksi asetuksessa määrätään, että kaikissa tuotteissa, jotka sisältävät UV-käsiteltyä Tenebrio molitor -jauhetta, on oltava selkeä merkintä ainesosaluettelossa. Lisäksi tuotteisiin on lisättävä varoitus mahdollisista allergisista reaktioista kuluttajille, jotka ovat allergisia äyriäisille, äyriäistuotteille tai pölypunkeille. Kuluttajien tietoisuuden lisääminen on olennainen osa tämän muutoksen onnistumista, ja onkin tärkeää, että tuotteiden merkinnät ovat selkeitä ja informatiivisia, jotta jokainen voi tehdä tietoisen valinnan ruokavalionsa suhteen.

Lähde