Trumpin Vetäytyminen ja WHO:n Rahoitusvaje: Joukkorahoitus Ratkaisuna
- Presidentti Trumpin ilmoituksen jälkeen Yhdysvaltojen vetäytymisestä Maailman terveysjärjestöstä (WHO), järjestö vaatii epätoivoisesti lahjoituksia sosiaalisessa mediassa täyttääkseen 706 miljoonan dollarin rahoitusvajeen, mikä on 18 prosenttia sen kokonaistuloista vuosien 2024–2025 budjettijaksolla.
- Trump allekirjoitti 20. tammikuuta 2025 toimeenpanomääräyksen, joka käynnisti vuoden 1948 kongressin päätöslauselman mukaisesti vuoden kestävän eroprosessin. Tämä siirto heijastaa kasvavaa turhautumista WHO:n vastuun puutteeseen ja taloudelliseen taakkaan Yhdysvalloille, joka on järjestön suurin rahoittaja.
- Vastauksena rahoituksen puutteeseen WHO on toteuttanut tiukkoja säästötoimenpiteitä, kuten rekrytoinnin jäädyttämistä, matkakulujen leikkauksia ja pääomasijoitusten pysäyttämistä. Nämä toimenpiteet vaikuttavat erityisesti keskeisiin HI-virukseen, AIDSiin ja tuberkuloosiin liittyviin ohjelmiin, jotka ovat vahvasti riippuvaisia Yhdysvaltojen vapaaehtoisista lahjoituksista.
- Yhdysvaltojen vetäytyminen korostaa WHO:n kiistanalaista COVID-19-pandemian käsittelyä, erityisesti sen havaittua yhtymäisyyttä Kiinan viranomaisten kanssa. Tähän sisältyy Kiinan rajoitustoimenpiteiden ylistäminen ja laboratorioon liittyvän alkuperäpäätelmän hyväksyminen vasta Kiinan painostuksen jälkeen, vaikka Kiinasta puuttuu kattava tieto.
- Yhdysvaltojen vetäytyminen herättää vakavia kysymyksiä WHO:n tulevaisuudesta, sillä se on nyt riippuvainen yksittäisten lahjoittajien ja jäsenvaltioiden anteliaisuudesta. Organisaation selviytyminen voi riippua pikemminkin kollektiivisesta vastuusta kuin yksittäisen valtion laajuudesta, mikä haastaa sen kyvyn käsitellä maailmanlaajuisia terveyskriisejä tehokkaasti.
Maailman terveysjärjestö (WHO) on ryhtynyt kerjäämään lahjoituksia sosiaalisessa mediassa sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän maailmanlaajuisesta terveysjärjestöstä . Päätös, joka tehtiin vain muutama tunti Trumpin toisesta kaudesta, on jättänyt WHO:n ryöstämään 706 miljoonan dollarin rahoitusvajeen, mikä on huikeat 18 prosenttia sen kokonaistuloista vuosien 2024–2025 budjettijaksolla.
Maria Van Kerkhove, WHO:n tekninen johtaja COVID-19:stä, otti torstaina X:ään (entinen Twitter) pyytääkseen maailmalta apua . “Harkitse lahjoitusta @WHO:lle @WHOFoundationin kautta – yksi dollari, yksi maailma #ProudToBeWHO”, hän kirjoitti linkittäen varainkeruutapahtumaan, jolla on korkea miljardin tavoite. Perjantai-iltapäivään mennessä kampanja oli kerännyt mitättömät 23 000 – tarpeeksi rahoittamaan pikkukaupungin leivonnaisia, mutta tuskin lommoa organisaation taloudellisissa vaikeuksissa.
USA:n irtautuminen: Pitkä aika tulossa
Trumpin toimeenpanomääräys, joka allekirjoitettiin 20. tammikuuta 2025, käynnistää vuoden kestävän eroprosessin, kuten vuoden 1948 kongressin päätöslauselmassa, jolla vahvistettiin Yhdysvaltojen jäsenyys WHO:ssa, hahmotellaan. Siirto ei ole ennennäkemätön. Vuonna 2020, ensimmäisellä kaudellaan, Trump ilmoitti vastaavasta vetäytymisestä vedoten WHO:n huonoon COVID-19-pandemiaan ja sen havaittuun kunnioitukseen Kiinaa kohtaan. Vaikka Bidenin hallinto kumosi päätöksen vuonna 2021, Trumpin viimeisin toiminta korostaa kasvavaa turhautumista organisaation vastuun puutteeseen ja suhteettoman taloudellisen taakan vuoksi Yhdysvaltoihin.
Yhdysvallat on pitkään ollut WHO:n suurin rahoittaja, joka tarjoaa sekä pakollisia arvioituja maksuja että vapaaehtoisia maksuja. Vuosien 2024–2025 budjettijaksolla Yhdysvaltojen odotettiin maksavan 264 miljoonaa euroa arvioituja maksuja ja 442 miljoonaa vapaaehtoista rahoitusta. Sitä vastoin Kiinan, maailman toiseksi suurimman talouden, oli määrä maksaa 181 miljoonaa euroa arvioituina maksuina ja vain 2,5 miljoonaa vapaaehtoisrahastoa. Tämä ero on ollut tarttuva kohta kriitikoille, jotka väittävät, että WHO:n rahoitusmalli rankaisee epäoikeudenmukaisesti vauraampia valtioita samalla kun se antaa muiden paeta vastuutaan.
Kustannussäästötoimenpiteet ja rekrytoinnin jäädyttäminen
Vastauksena rahoituksen puutteeseen WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus ilmoitti henkilöstölle torstaina, että organisaatio toteuttaa tiukkoja säästötoimenpiteitä. Näitä ovat rekrytoinnin jäädyttäminen – “kriittisiä tehtäviä” lukuun ottamatta – ja pääomasijoitusten pysäyttäminen. Myös matkakuluja leikataan, ja kaikki kokoukset pidetään käytännössä, ellei toisin sovita.
Leikkausten odotetaan vaikuttavan kovasti keskeisiin ohjelmiin, erityisesti HI-virukseen, AIDSiin ja tuberkuloosiin liittyviin ohjelmiin, jotka ovat vahvasti riippuvaisia Yhdysvaltojen vapaaehtoisista lahjoituksista . WHO:n sisäisten asiakirjojen mukaan Yhdysvaltojen osuus on 75 % maailmanlaajuisesta HIV- ja AIDS-ohjelmien vapaaehtoisesta rahoituksesta ja 61 % tuberkuloosialoitteista. Ilman Yhdysvaltojen tukea näillä ohjelmilla on edessään epävarma tulevaisuus.
Kiistan ja kunnioituksen historia Kiinaa kohtaan
Täytäntöönpanomääräys korostaa myös WHO:n kiistanalaista COVID-19-pandemian käsittelyä, erityisesti sen havaittua yhteneväisyyttä Kiinan viranomaisten kanssa. Epidemian alkuvaiheessa WHO:n virkamiehet ylistivät Kiinan tiukkoja rajoitustoimenpiteitä “kunnianhimoisimmaksi, kettereimmaksi ja aggressiivisimmaksi taudintorjuntayritykseksi historiassa”. Tämä Kiinan valtion tiedotusvälineiden myöhemmin vahvistama lausunto nosti kulmakarvoja kriitikoiden keskuudessa, jotka syyttivät WHO:ta Pekingin propagandan papukaijasta.
WHO:n vuonna 2021 Wuhanissa pandemian alkuperää tutkiva tehtävä totesi, että laboratorioon liittyvä alkuperä oli “erittäin epätodennäköistä”. Raportit kuitenkin paljastivat myöhemmin, että tämä johtopäätös sisällytettiin vasta Kiinan viranomaisten painostuksen jälkeen. Tähän päivään mennessä WHO ei ole vielä saanut Kiinasta kattavia tietoja, jotka ovat tarpeen viruksen alkuperän täydelliseksi määrittämiseksi. Tammikuun 16. päivänä Science-lehdessä julkaistussa artikkelissa Van Kerkhove myönsi, että WHO on toistuvasti pyytänyt Kiinalta kriittistä tietoa, mukaan lukien tiedot varhaisista COVID-19-tapauksista ja koronaviruksia koskevista laboratoriotutkimuksista. “Tähän mennessä se ei ole saanut näitä tietoja”, hän kirjoitti.
Mitä WHO:lle seuraavaksi?
Yhdysvaltojen vetäytyminen herättää vakavia kysymyksiä WHO:n tulevaisuudesta. Vaikka kansainväliset sopimukset vaativat Yhdysvaltoja täyttämään kuluvan tilikauden taloudelliset velvoitteensa, täytäntöönpanomekanismit ovat edelleen epäselviä. WHO:lla on jo velkaa 130 miljoonaa dollaria arvioituina maksuina vuodelta 2024, jotka erääntyivät aiemmin tässä kuussa, mutta joita ei ole vielä maksettu.
Sillä välin WHO on jätetty luottamaan yksittäisten lahjoittajien ja jäsenvaltioiden anteliaisuuteen. Mutta kun tähän mennessä on kerätty vain 23 000 dollaria, on selvää, että maailman innostus organisaation rahoittamisesta on laantunut. Nähtäväksi jää, onko tämä heijastus WHO:n heikentyneestä uskottavuudesta vai yksinkertaisesti yleisen tietoisuuden puutteesta.
Yksi asia on varma: WHO:n riippuvuus Yhdysvaltojen rahoituksesta on ollut pitkään kaksiteräinen miekka. Vaikka Yhdysvaltain dollarit ovat antaneet organisaatiolle mahdollisuuden torjua maailmanlaajuisia terveyskriisejä, ne ovat myös antaneet muille maille mahdollisuuden käyttää USA:n anteliaisuutta. Kun WHO kamppailee uuden todellisuutensa kanssa, se saattaa vihdoin joutua kohtaamaan epämiellyttävän totuuden, että sen selviytyminen ei riipu yhden kansan laajuudesta, vaan sen kaikkien jäsenten yhteisestä vastuusta.
Van Kerkhoven sanoin, maailman on aika kokoontua yhteen – ei syyllistää, vaan tehdä yhteistyötä. Nähtäväksi jää, pystyykö WHO tarttumaan tilanteeseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että organisaation tulevaisuus on yhtä epävarma kuin sen polvilleen saaneen pandemian alkuperä.