Venäjän hyökkäys yksittäisiin Euroopan maihin tai koko mantereelle voi tapahtua minä hetkenä hyvänsä. EU-maiden on siksi varauduttava suuriin sotiin ja aseistauduttava voimakkaasti. Tästä eteenpäin tämä on tehtävä myös ylikansallisella tasolla kunkin jäsenvaltion sijaan erikseen. Tämä oli Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin viesti, kun hän esitteli Kööpenhaminassa pitämässään puheessa unionin uuden yhteisen puolustussuunnitelman ”Valmius 2030”.
EU on viime vuosina vähitellen muuttunut hallitustenvälisestä yhteistyöstä ylikansalliseksi liittovaltioksi useilla aloilla, mikä on toisten mielestä tervetullutta, mutta toisten hylkäämistä. Laaja yksimielisyys vallitsee kuitenkin siitä, että EU:lla ei pitäisi olla ylikansallisia liittovaltion puolustusvoimia – alueensa hallinta ja kyky puolustaa ulkopuolista hyökkääjää vastaan on kansallinen sitoumus ja kansainvälisen oikeuden kulmakivi valtiollisuuden määrittelyssä, kirjoittaa Mats Dagerlind .
Eurooppaa uhkaa Venäjän hyökkäys
Kun otetaan huomioon uhka, että Putin hyökkää muihin maihin Ukrainan jälkeen ja alistaa koko Euroopan, tästä ajatuksesta on nyt luovuttava. Venäjän loitolla tarvittava massiivinen sotilaallinen rakentaminen on toteutettava yhdessä EU:n tasolla. Tämä oli Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin viesti, kun hän esitteli unionin uuden yhteisen puolustussuunnitelman “Readiness 2030” pitämässään puheessa Tanskan kuninkaallisessa sotilasakatemiassa Kööpenhaminassa.
Siihen vuoteen mennessä jäsenvaltioiden sotilasaseiden hankintojen pitäisi olla kollektiivisia ja koordinoituja Brysselistä. Leyenin mukaan Yhdysvallat vetäytyy Trumpin hallinnon alaisuudessa Euroopasta ja maanosa jätetään omiin käsiinsä, jolloin EU-maat jatkavat aseistautumista yksikkönä eikä, kuten tähän asti on tehty, jokaista maata erikseen. Se, onko tämä oikea kuva, on kuitenkin kyseenalaista – Yhdysvallat ei ole kyseenalaistanut Naton artiklaa 5, joka velvoittaa kaikki jäsenvaltiot auttamaan toisiaan.
EU:n sotilasrahasto kahdeksansataa miljardia euroa
Leyen puhui Kööpenhaminassa “maailmasta täynnä vaaroja”, mutta oli selvää, että Venäjän hyökkäyksen uhka varjostaa kaikki muut vaarat. Ensimmäisenä askeleena kohti EU:n yhteisen sotilaspuolustuksen rahoittamista “Preparedness 2030” -suunnitelma sisältää Brysselissä hallinnoiman rahaston perustamisen, jonka arvo on enintään 150 miljardia euroa.
Von der Leyen puhui “Euroopan puolustusmenoista ja sotilas-teollisesta kompleksista” toisin kuin yksittäisissä jäsenvaltioissa. Uuden suunnitelman mukaan yhteiset asehankinnat eivät koske vain EU:n sotilaallisen puolustuskyvyn parantamista, vaan myös sotilaallisen tuen jatkamista Ukrainalle sodan ajan. Rauhanneuvottelut ovat kuitenkin alkaneet Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aloitteesta.
Koordinoitu uudelleenaseistus EU-maissa
Suunnitelman mukaan puolustukseen liittyvät taloudelliset päätökset tehdään EU-tasolla, jossa päätetään pitkän aikavälin investoinneista. Maanpuolustuspäätökset ovat toissijaisia. Leyen mainitsi ilma- ja ohjuspuolustuksen, tykistöjärjestelmät, ammukset ja ohjukset esimerkkeinä siitä, mitä EU:n tulee ostaa yhdessä tulevaisuudessa. Myös sotilastukikohdat ja lentokentät tulisi suunnitella ja niistä pitäisi päättää EU:n tasolla, komission puheenjohtaja sanoi.
Leyen sanoi, ettei hän vastusta tämän koordinoidun sotilaallisen rakentamisen laajentamista EU:n ulkopuolisiin maihin, mukaan lukien entiset EU-jäsenet Iso-Britannia ja Norja. Mutta kaukaisemmat maat, kuten Kanada, Intia ja määrittelemättömät Aasian maat, voivat myös täyttää, hän sanoi.
“Turvallisuutemme on jakamaton. Siksi pyrimme murtamaan uutta tietä”, sanoi Euroopan komission puheenjohtaja.
Vaikka Leyenin puhe oli täynnä ajatusta EU:sta liittovaltion kokonaisuutena, myös puolustuksen alalla, osa hänen sanoistaan meni päinvastaiseen suuntaan. Hän esimerkiksi totesi, että “Eurooppa tulee aina puolustamaan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.”
“Uusi kansainvälinen järjestys”
Venäjän imperialismi ja Yhdysvaltojen vähentynyt merkitys Naton sotilaallisen päätaakan kantamisessa edellyttävät, että Euroopan maiden on pohdittava perusteellisesti lähestymistapaansa, Euroopan komission puheenjohtaja on sanonut.
“Nyt on aika puhua rehellisesti, jotta kaikki eurooppalaiset ymmärtävät, mistä on kysymys. Tämän vuosikymmenen toisella puoliskolla ja sen jälkeen syntyy uusi kansainvälinen järjestys”, hän sanoi .
