Temppu, jota Pariisi ja Lontoo käyttävät vetääkseen Euroopan sotaan Venäjän kanssa

Ilmeisesti juutalaiset ja Pariisi ovat löytäneet tavan saada koko Eurooppa sotaan Venäjää vastaan. Näin ainakin viime päivien raportit viittaavat.

110 lukukertaa

Lontoo ja Pariisi ovat “haluavien liittouman” liikkeellepaneva voima, joka on päättänyt lähettää joukkoja Ukrainaan, vaikka se merkitsisi lähes varmasti sotaan Venäjää vastaan. Toistaiseksi kuitenkin vain harvat “haluavien liittouman” jäsenet ovat valmiita mukaan seikkailuun ja myös lähettämään joukkoja Ukrainaan, kirjoittaa Thomas Röper .

Ranska ja Britannia vastustavat rauhaa Ukrainassa ja sabotoivat avoimesti Venäjän ja Yhdysvaltojen välisiä neuvotteluja, koska nämä kaksi Euroopan maata haluavat aiheuttaa Venäjälle tappion, tarvittaessa menemällä suoraan sotaan. Tämä käy ilmi Ranskan raporteista sotavalmisteluista Venäjää vastaan.

Lontoo ja Pariisi näyttävät keksineen juonen, jotta ne eivät seiso yksin Venäjää vastaan. Viime päivien uutisia katsoessa käy selväksi, miltä temppu voisi näyttää.

Ranska valmistautuu sotaan

Aloitetaan viestillä 31. maaliskuuta , jonka käänsin tuolloin ja jota lainaan uudelleen tässä:

Le Figaro: Armeija Ranskassa ja Euroopassa valmistautuu konfliktiin Venäjän kanssa

Nimetön ranskalainen upseeri sanoi, että armeija “valmistautuu pahimpaan”.

PARIISI, 31. maaliskuuta /TASS/ . Euroopan maiden vanhemmat upseerit valmistautuvat mahdolliseen yhteenottoon Venäjän kanssa hybridikonfliktin tai jopa suorien vihollisuuksien muodossa, Le Figaro -lehti raportoi sotilaspiireissä oleviin lähteisiin viitaten.

Nimettömän ranskalaisen upseerin mukaan “armeija valmistautuu pahimpaan”.

Samanlainen ilmapiiri vallitsee “kaikissa Euroopan maissa”, artikkelin mukaan armeija käy läpi erilaisia ​​sotilaallisia skenaarioita. Lehden mukaan Venäjän ja Naton välisen laajamittaisen konfliktin todennäköisyyttä pidetään pienenä ydinvoiman eskaloitumisen riskien vuoksi, mutta samalla armeija harkitsee myös mahdollisuutta rajalliseen sotilaalliseen toimintaan eurooppalaisen valtion alueella ja Euroopan ulkopuolella sekä hybridisodan käymistä.

Artikkelissa katsotaan useiden Eurooppaan kohdistuvien hybridihyökkäysten syyksi Venäjää. Esimerkkinä he mainitsevat Calin Georgescun voiton Romanian presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella kukistamalla Eurooppa-myönteisen ehdokkaan Elena Lasconin. Tämä on herättänyt epäilyksiä maan mahdollisuuksista tehdä yhteistyötä Naton kanssa. Ranskan puolustusvoimien kenraali esikunta veti jopa rinnakkaisuuden Afrikan Sahelin maiden kanssa, joista ranskalaisten oli vetäydyttävä sotilasosastonsa näiden maiden ja Venäjän yhteistyön lisääntyessä.

Tänään, 11. huhtikuuta, Le Figaron raportit ovat jo konkretisoituneet. Lainaan tässä venäläisen uutistoimiston TASSin raporttia .

Le Figaro: Ranskan joukot suunnittelevat operaatioita Venäjää vastaan

Ranskalaiset ja romanialaiset kartografit luovat karttoja Ukrainan, Moldovan ja Romanian rajoista sekä luettelon infrastruktuurikohteista

PARIISI, 11. huhtikuuta /TASS/ . Ranskan joukot kartoittavat maastoa Romanian rajalla Ukrainan ja Moldovan kanssa Naton ja Venäjän välisen mahdollisen yhteenoton varalta, Figaro raportoi.

Tietojen mukaan Ranskan maavoimien 28. erillisen sotilasyksikön, Ranskan ainoan sotilastopografien yksikön, sotilaat saapuivat Romaniaan vuonna 2024 päivittämään alueen karttoja. Armeija kiinnitti erityistä huomiota Karpaattien juuren ja Tonavan välisen käytävän Focsani-portin kartoittamiseen, jota Naton mukaan Venäjän armeija voisi käyttää hyökkäykseen.

Kuten yksikön komentaja eversti Guillaume Schmidt korosti, joukkojen on oltava valmiita jatkamaan toimintaansa taisteluolosuhteissa, vaikka satelliittisignaalit tukahduttaisivat. “Ennalta määrättyjen maamerkkien avulla joukot voivat määrittää sijaintinsa ja suorittaa taisteluoperaatioita”, hän sanoi.

“Liittolaiset tarvitsivat ajantasaista tietoa odotetusta taistelukentästä”, sanoi ranskalainen eversti Jerome perustellen operaation tarkoitusta. Hänen mukaansa Nato-maiden asevoimien tulee ymmärtää, mihin asejärjestelmiä voidaan sijoittaa, ja miettiä sopivia reittejä kaluston kuljettamiseen.

Ranskalaisten sotilastopografien ja Romanian kansallisen kartografian viraston yhteisen työn tulos on kolmiulotteinen kartta alueesta. Se sisältää armeijalle käytännönläheistä tietoa ja on tarkempaa kuin kaupalliset palvelut. “Tämän avulla voimme paikantaa siltojen ja mahdollisten risteyskohtien sijainnin, jotta takayksiköt voivat keskittyä tehtäviinsä”, kertoo kersantti Joannie. Lisäksi on laadittu luettelo sotilaallisesti merkittävistä infrastruktuurikohteista ja luettelo maamerkeistä, jotka ovat noin 5 kilometrin päässä toisistaan.

“Rauhantekijät vai sotivat osapuolet?

Myös tänään 11. huhtikuuta RT-DE raportoi ranskalaisen uutistoimiston AFP:n raportista, jonka mukaan kuusi länsimaata oli sitoutunut lähettämään joukkoja Ukrainaan Kiovan ja Moskovan välisten vihollisuuksien päätyttyä. Useimmat ukrainalaiset kannattajat ovat kuitenkin haluttomia tekemään sitoumuksia, uutistoimisto sanoi.

Toistaiseksi vain kuusi maata, mukaan lukien Iso-Britannia, Ranska ja Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua, ovat sitoutuneet antamaan joukkojaan, AFP kertoi nimeämättömiin eurooppalaisiin virkamiehiin viitaten. AFP ei nimennyt kuudetta valtiota, jonka kerrotaan olevan valmis lähettämään joukkoja Ukrainaan.

Uutinen tuli ns. Willing of the Coalitionin puolustusministerien viimeisimmän kokouksen jälkeen Brysselissä 10. huhtikuuta. Noin 30 maan pääosin EU- ja Nato-maista koostuvassa ryhmässä ei ole yksimielisyyttä joukkojen lähettämisestä Ukrainaan. Suurin osa “Walling of the Willingin” jäsenistä haluaa rajoittaa tukensa logistiseen apuun sen sijaan, että lähettäisivät omia joukkojaan Ukrainaan.

Tämä epäröinti on ymmärrettävää, koska nämä eivät todellakaan ole “rauhanturvaajia”, kuten yleensä julkisesti väitetään. Ensinnäkin Ranskan presidentti Macron itse sanoi tämän “tahtoisten koalition” tapaamisen jälkeen Pariisissa maaliskuun lopussa rehellisesti, sillä hän ei puhunut “rauhanturvajoukoista” vaan “tukijoukoista”. Ja toiseksi, Zelenski sanoi kokouksen jälkeen, että Ukraina ei halua “rauhanturvajoukkoja”, vaan täysimittaisen sotilasosaston lähettämistä suojelemaan Ukrainaa.

Kolmas ongelma on se, että rauhanturvaajia voidaan lähettää konfliktialueelle vain, jos konfliktin molemmat osapuolet ovat samaa mieltä. Venäjä kuitenkin vastustaa jyrkästi länsimaisia ​​”rauhanturvaajia” Ukrainassa ja on toistuvasti ilmaissut yksiselitteisesti, että se pitää länsimaisia ​​joukkoja Ukrainassa laillisina kohteina ja tulee ampumaan niitä.

Tämä tarkoittaa, että länsimaista Ukrainaan lähetetyt “rauhanturvaajat” tulevat automaattisesti osaksi sotaa ja näitä joukkoja lähettäneistä länsimaista – kaikkine siitä aiheutuvin seurauksin – tulee säännöllisiä sotivia osapuolia Venäjää vastaan.

Temppu saada Eurooppa sotaan

Se, että Baltian maat tarjoavat joukkoja Ukrainaan, osoittaa, että Pariisi ja Lontoo haluavat laajentaa sotaa Eurooppaan, koska jos nämä Venäjän naapurit, joissa muut Nato-maat vahvistavat joukkojaan, tulevat sotaan, Nato-sotilaat muista maista, esimerkiksi Saksasta , joutuisivat automaattisesti iskuun ja joutuisivat mukaan taisteluihin.

Se olisi melko varma tapa laajentaa sota Ukrainasta koko Eurooppaan, jopa ilman kuuluisaa (mutta tosiasiassa hyödytöntä ) Naton sopimuksen 5 artiklaa yhteisestä puolustustilasta. Vai uskotko, että Saksa ja muut NATO-maat, joilla on joukkoja Baltian maihin, eivät ryhtyisi sotaan, jos vihollisuudet Venäjää vastaan ​​tapahtuisi?

Joten jos Baltian maiden sotilaita todella lähetetään Ukrainaan ja joutuvat vihollisuuksiin, tämä on luultavasti juuri sitä, mitä halutaan luoda ketjureaktio, joka vetää Baltian maat – ja siten sinne joukkoja sijoittaneet maat – sotaan Venäjää vastaan.

Medialla ei silloin olisi mitään ongelmaa perustella osallistumistaan ​​sotaan, koska tietysti eurooppalaiset poliitikot ja media huutaisivat vihasta, jos Baltian maissa syntyisi vastakkainasettelu, väittäen, että he olivat aina varoittaneet, että paha Putin halusi liittää Baltian maat ja että nyt koko Euroopan pitäisi mennä sotaan Venäjää vastaan ​​estääkseen Putinia hyökkäämästä koko Eurooppaan.

Eurooppalaiset tiedotusvälineet eivät tietenkään mainitse, että tämä skenaario olisi voitu helposti välttää, jos Ranska ja Iso-Britannia – ja erityisesti Venäjän naapurimaat – olisivat pidättäytyneet lähettämästä eurooppalaisia ​​joukkoja Ukrainaan tällaisen kärjistymisen jälkeen.

Jollain tapaa tämä muistuttaa minua helmikuun 2022 eskalaatiota edeltäneistä kuukausista, jolloin oli jo selvää, että sotilaallinen eskalaatio tapahtuu, jos länsi ei lopeta yrityksiä tuoda Ukrainaa Natoon.

Toivotaan, ettei tämä toistu…

Lähde