Julkaisuaikataulut

Artikkelit julkaistaan 2 tunnin välein alkaen klo 11, poikkeustapauksissa jo klo 9. Jos päivälle on videoartikkeli, se julkaistaan klo 19.

Yhteystiedot

Publication-X on sitoutumaton julkaisu, artikkelit tulevat yhteistyökumppaneiltamme, ensisijassa ainoastaan käännämme tekstit ja muut julkaisut  suomeksi.

Tarvittaessa yhteyden toimitukseen saa helpoiten sähköpostilla osoitteella editor@publication-x.com

Business contacts: via email above.

Publication-X toimii kevytyrittäjä-periaatteella, laskutuksesta vastaa Omapaja Oy, 2399894-2

16.11.2024

Publication-X

"Tempus loquendi abiit, opus Domini faciendum est"

Net Zero -parannuskeino on paljon pahempi kuin tauti.

Net Zero -parannuskeino on paljon pahempi kuin tauti.
120 lukukertaa

Kuulemme paljon siitä, kuinka oletettavasti olemme ilmastokriisissä ja kuinka The Science™ kertoo meille, että olemme alistumassa globaaliin kiehumiseen. Useimmat ilmastoaktivistit väittävät, että meidän on leikattava päästöjä käyttämällä enemmän rahaa tuulimyllyihin ja aurinkopaneeleihin tai me kaikki palamme rapeaksi.

Kuvailisin itseäni haaleammaksi, millä tarkoitan sitä, että tunnustan, että maapallo lämpenee ja että ihmisten hiilidioksidipäästöt ovat  osaltaan vaikuttaneet tähän lämpenemiseen. On kuitenkin myös totta, että ilmasto on muuttunut dramaattisesti ilman ihmisen puuttumista; Ilmastonmuutokseen on selvästi muitakin syitä.

Strategia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Net Zero -tasolle on luokiteltu  IPCC:n kielellä “lieventämisstrategiaksi” . Vaihtoehtoinen strategia on sopeutuminen, joka tarkoittaa ilmastonmuutokseen sopeutumistoimenpiteitä, kuten tulvasuojan rakentamista, kastelujärjestelmiä tai uusien viljelykasvien kehittämistä, jotta se selviytyisi paremmin muuttuvista sääolosuhteista. Suurin osa lännen menoista on suunnattu lieventämiseen. Mutta entä jos Net Zero -lääke on pahempi kuin sairaus? Entä jos lieventäminen on vähemmän tehokasta kuin sopeutuminen?

Lieventämisen haitat

Lieventämisstrategialla on merkittäviä haittoja. Ensinnäkin lievennys toimii vain, jos CO 2  on ilmastoinnin päänuppi. Mutta tiedämme, että näin ei voi olla, koska voimme selvästi nähdä, että lämpötilat ovat muuttuneet merkittävästi kuluneiden vuosituhansien aikana, kuten alla olevasta kuvasta 1, joka on peräisin IPCC  :n ensimmäisen arviointiraportin kuvasta 7.1 . Nämä muutokset eivät voi olla ihmisten tai CO 2 -päästöjemme aiheuttamia  .

Kuva 1 - Globaali lämpötilamuutos IPCC:n ensimmäisestä arviointiraportista
Kuva 1 – Globaali lämpötilan muutos IPCC:n ensimmäisestä arviointiraportista

Toiseksi, lieventäminen voi toimia vain, jos kaikki muutkin leikkaavat päästöjä, ja voimme nähdä kuvasta 2 (  Our World in Data -julkaisusta ), että näin ei tapahdu.

Kuva 2 - Maailmanlaajuiset CO2-päästöt vuosina 1900–2022 (lähde – Our World in Data)
Kuva 2 – Globaalit CO 2  -päästöt vuosina 1900–2022 (lähde – Our World in Data)

Lisäksi on paljon mahdollisia ilmasto-ilmiöitä, joihin meidän pitäisi varautua ja joiden käsitteleminen vaatii energiaa ja kekseliäisyyttä. Voisimme esimerkiksi nähdä toisen Mount Tambora -kaltaisen purkauksen,  joka sinkoutui noin 40 km 2  materiaalia ilmakehään ja aiheutti maapallon lämpötilan laskun. Tämä johti siihen, että vuotta 1816 kutsuttiin  vuodeksi ilman kesää , jolloin Euroopan kesän lämpötilat olivat alhaisimmat ennätysten perusteella ja johti maatalouskatastrofiin, johon liittyi laajalle levinnyt elintarvikepula ja nälänhätä.

Sopeutuminen onnistui

Sopeutuminen on ollut huomattava menestys. Luonnonkatastrofeissa kuolleiden määrä on pudonnut yli 50-kertaiseksi viimeisen vuosisadan aikana, kuten alla olevasta kuvasta 3 näkyy, joka on peräisin  Our World in Datasta .

Kuva 3 - Vuosikymmenen keskimääräiset kuolleisuusluvut luonnonkatastrofeissa (lähde Our World in Data)
Kuva 3 – Vuosikymmenen keskimääräiset luonnonkatastrofien aiheuttamat kuolleisuusluvut (lähde: Our World in Data)

Tämä parannus on tapahtunut huolimatta (todennäköisemmin johtuen) hiilidioksidipäästöjen lähes 20-kertaisesta kasvusta, jonka  näimme kuvassa 2.

Halpa energia on johtanut suuriin parannuksiin satomäärissä koneisoinnin, kastelun ja lannoitteiden saatavuuden ansiosta. Halvan energian ansiosta tulvasuojat on pystytty rakentamaan ja kodit ovat kestäneet paremmin äärimmäisiä sääolosuhteita.

Sopeutumistoimenpiteillä on monia etuja. Ne eivät vaadi kansainvälistä sopimusta ja niitä voidaan soveltaa paikallisesti, missä ne tuottavat nopeasti tuloksia. Ne suojaavat myös ilmaston muutoksilta, jotka eivät johdu hiilidioksidin vaikutuksesta . Sopeutumistoimenpiteillä voi olla myös lisäetuja, kuten tehokkaampi vedenkäyttö tai kestävämmät viljelykasvilajikkeet. Ei ole mitään syytä, miksi emme voisi jatkaa sopeutumista.

Netnollan riskit

Sitä vastoin Net Zero -lentopolitiikan riskit ovat ilmeisiä. Ensinnäkin ja ilmeisin, ne eivät voi torjua ilmastonmuutoksia, joita ohjaavat muut voimat kuin CO 2 . Toinen on suorat kustannukset. Vuonna 2020 National Grid ESO  arvioi  energiasiirtymän kustannusten olevan noin 3 biljoonaa puntaa. Tämä on luultavasti aliarvioitu, koska uusiutuvien energialähteiden kustannukset ovat nousseet sen jälkeen ( ks. AR6 ), kun korot ovat nousseet lähes nollasta yli 5 %:iin. Tässä kontekstissa Yhdistyneen kuningaskunnan BKT oli 2,3 biljoonaa puntaa vuonna 2023, joten kustannukset ovat vähintään 1,3 kertaa BKT:tä suuremmat. Lisäkontekstia varten NHS Englannin budjetti   oli 155 miljardia puntaa vuosina 2022–2023, joten Net Zero -ohjelman kustannukset ovat noin 19 kertaa NHS:n budjetti.

Uusiutuvien energialähteiden lisääntynyt levinneisyys on johtanut  sähkölaskumme valtavaan nousuun . Tämä kasvu johtuu uusiutuvien energialähteiden tuista sekä verkon tasapainotuskustannuksista ja valtavista kustannuksista, jotka aiheutuvat verkon laajentamisesta kaukaisiin offshore-tuulipuistoihin.

Kallis energia on johtanut hiipivään deindustrialisaatioon, kuten olemme nähneet Port Talbotin ja viimeisen lannoitetehtaan sulkemisen yhteydessä  . Geopoliittisten jännitteiden lisääntyessä kotimaisen teräs-, lannoite- ja kemianteollisuuden sulkeminen heikentää kykyämme puolustaa itseämme ja ruokkia kansakuntaa kriisin sattuessa.

Kallis energia tarkoittaa myös sitä, että olemme vaarassa jäädä paitsi tulevaisuuden toimialoista, kuten tekoälystä. Esimerkiksi Amazon on  äskettäin ostanut  960 MW:n datakeskuksen kampuksen, joka on ydinvoimalan vieressä ja jolla on voimansa. Mark Zuckerberg  on sanonut,  että seuraavan sukupolven datakeskusten teho on vähintään 1 GW, ja  Microsoft harkitsee  100 miljardin dollarin datakeskuskampuksen rakentamista, joka voisi kuluttaa 5 GW OpenAI:lle vuoteen 2030 mennessä. On selvää, että tekoäly on erittäin nälkäinen, eikä sopivia datakeskuksia voida käyttää zefyyreillä ja auringonsäteillä. eikä kalliilla energialla.

Verkkosuunnitteluviranomaisemme aikoo  vähentää loppukäyttäjien kokonaiskysyntää  noin puolella 600-800 TWh:iin vuodessa vuoteen 2050 mennessä, reilut 300 terawattituntia teolliseen ja kaupalliseen käyttöön ja loput asuntojen lämmitykseen sekä maantie- ja raideliikenteeseen. Kuitenkin vain 10 näistä 1 GW:n datakeskuksista kuluttaisi 87,6 TWh vuodessa eli noin neljänneksen koko teollisuuden ja kaupan energiabudjetista. Olemme selvästi menossa kohti energiapulan maailmaa, jossa emme voi enää valmistaa modernin yhteiskunnan perusrakenteita, emmekä pysty kilpailemaan nykyaikaisilla teknologioilla. Kuten alla oleva kuva 4,  jälleen Our World in Data -julkaisusta , muistuttaa meitä, ei ole olemassa rikkaita maita, joissa energiankulutus olisi pieni.

Kuva 4 - Energiankulutus henkeä kohti vs. BKT per asukas (lähde - Maailmamme tiedoissa)
Kuva 4 – Energiankulutus henkeä kohti vs. BKT per asukas (Lähde: Our World in Data)

Net Zero -käytäntöjen vaikutus

Net Zero ajaa meidät köyhyyteen. Tuottavien teollisuudenalojen  kutistuminen koko talouteen  vuodesta 1997 lähtien on jo aiheuttanut huomattavia vahinkoja. Ongelmana on, että nämä teollisuudenalat ovat paljon tuottavampia työtuntikohtaisen bruttoarvonlisäyksen (GVA) suhteen kuin useimmat palvelualat, ja ne kuluttavat enemmän energiaa. . Tästä syystä Sir Jim Ratcliffe  on varoittanut  , että “Ison-Britannian kemianteollisuus on päättynyt” ja suurin syy on se, että energiakustannukset ovat viisinkertaiset Yhdysvalloissa ja tällaisista tuotteista peritään hiilidioksidiveroja. Tämä selittää, miksi olemme  menettäneet kuusi kertaa enemmän työpaikkoja  energiaintensiivisiltä aloilta kuin vihreällä energia-alallamme on saatu (ks. kuva 5).

Kuva 5 - Työtunnit energiaintensiivisillä aloilla vs. sähkönjakelu (1997-2021)
Kuva 5 – Työtunnit energiaintensiivisillä aloilla vs. sähköntoimitus (1997-2021)

Työpaikkojen menetys ei myöskään ole päättynyt, sillä  Stellantis  (Vauxhallin omistaja) varoitti, että työväenpuolueen suunnitelma kieltää uudet bensiiniautot vuoteen 2030 mennessä johtaa tehtaiden sulkemiseen.

Tietenkin Net Zero -käytännöt ovat myös  nostaneet sähkölaskujamme  lukuisilla tukijärjestelmillä, jotka maksavat noin 11 miljardia puntaa vuodessa, ja lisäksi ylimääräiset verkon tasapainotus- ja laajennuskustannukset. Lisäksi kaikki ilmastotuomion lietsominen rasittaa   lasten mielenterveyttä .

Vaikka tätä taloudellista tuhoa tehdäänkin ympäristön nimissä, ei ole suinkaan selvää, että tuuli- ja aurinkovoima ovat ympäristöystävällisiä. Osoitin tässä  artikkelissa enimmäkseen UNECE:n tietoja käyttäen, että uusiutuvat energialähteet sijoittuvat huonosti useissa kestävyysmitoissa, mukaan lukien maankäyttö ja mineraalien intensiteetti, katso kuva 6.

Kuva 6 - Tuulen ja auringon pisteet huonosti erilaisilla kestävyystoimenpiteillä
Kuva 6 – Tuulen ja auringon pisteet huonosti erilaisilla kestävyystoimenpiteillä

Muut  tutkimukset, joissa käytettiin US DOE:n tietoja  tuuli- ja aurinkovoiman materiaaliintensiteetistä, ovat osoittaneet samanlaisen tuloksen, katso kuva 7.

Kuva 7 - Materiaalivaatimukset energialähteittäin
Kuva 7 – Materiaalivaatimukset energialähteittäin

Vastineeksi kaikesta tästä vaivannäöstä saamme vain kallista, ajoittaista energiaa, joka vaatii vielä enemmän mineraalien louhimista varastoinnin vaatimiseksi.

Johtopäätökset

Uskon, että Net Zero -politiikan taloudelliset, sosiaaliset ja kansalliset turvallisuusriskit ovat paljon suuremmat kuin ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit.

Ilmastonmuutoksen riskejä voidaan välttää jatkamalla sopeutumista, kuten olemme tehneet vuosituhansia. On varmaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan yksipuoliset toimet tai useimmat lännen monenväliset toimet eivät muuta säätä mitenkään, kun taas kehitysmaiden maat jatkavat hiilivetyjen kulutuksen lisäämistä rikastuakseen. Todellakin, vaikka lieventämistoimenpiteitä otettaisiin käyttöön maailmanlaajuisesti, on naiivia uskoa, että huono sää lakkaa ja saamme yhtäkkiä  yli 170 asianajajan vaatiman “vakaan ilmaston” .

Silti jatkamme Net Zero -polkua, aiheuttaen tuhoa teollisuudelle, työpaikoille ja ympäristölle, nostaen energialaskuja ja vahingoittaen lastemme mielenterveyttä. Net Zero “lääke” on pahempi kuin oletettu ilmastonmuutostauti.

Lähde