Toimittajat pelkäävät itsesensuuria Kyproksen keskustellessa “väärän tiedon” rangaistuksista
Kyproksella on herättänyt suurta kiistelyä ehdotus “väärän tiedon” ja “loukkaavien” kommenttien levittämisen kriminalisoinnista, josta voidaan langettaa jopa viiden vuoden vankeusrangaistus. Kyproksen parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta käsitteli aiemmin tässä kuussa rikoslakiin ehdotettua muutosta, jonka tarkoituksena on nostaa tietyt rikokset siviilioikeudellisesta rikosoikeudellisiksi.
Apulaisoikeusministeri Savvas Angelides ja valiokunnan puheenjohtaja Nicos Tornaritis totesivat, että tämä muutos on vain “ensimmäinen askel” haitallisen “väärän tiedon” leviämisen torjunnassa.
Äskettäin korruptiosyytöksistä puhdistettu Angelides korosti tarvetta tasapainottaa sananvapaus ja holtittoman väärän tiedon rajoittaminen ja totesi: “On olemassa puolustautumiskeinoja, kun on hyvässä uskossa”. Hän vakuutti, että muutos ei rajoita ammattimaisia toimittajia hoitamasta tehtäviään, sillä se sulkee nimenomaisesti pois mielipiteen ja kritiikin.
Eri lehdistönvapausryhmät ovat kuitenkin suhtautuneet tähän kantaan epäilevästi ja hälyttävästi. Sanomalehtien ja aikakauslehtien kustantajien yhdistystä edustava Eleni Mavrou kuvaili muutosta “iskuksi demokratialle” ja väitti, että se johtaisi rikosoikeudellisia seuraamuksia pelkäävien toimittajien itsesensuuriin. Samoin Kyproksen journalistiliiton puheenjohtaja George Frangos korosti “valeuutisten” kaltaisten termien subjektiivista luonnetta, jota voitaisiin käyttää hyväksi toisinajattelun tukahduttamiseksi.
Kriitikot vetävät myös yhtäläisyyksiä samankaltaisiin lainsäädäntösuuntauksiin naapurialueilla, kuten Kyproksen pohjoisosassa ja muissa EU:n jäsenvaltioissa, joissa vastaavia lakeja on arvosteltu sananvapauden mahdollisesta tukahduttamisesta. The Cyprus Mail -lehti ilmaisi huolensa siitä, että “loukkaavan” kommentin määritelmä on epäselvä ja että tällainen laki voisi johtaa mielivaltaisiin oikeudellisiin haasteisiin toimittajia vastaan.
Tämä lainsäädäntötoimi sopii huonosti yhteen laajempien eurooppalaisten suuntausten kanssa, joissa “disinformaatiota” ei useinkaan pidetä sinänsä laittomana, mutta se kriminalisoidaan yhä useammin, mikä herättää pelkoa kansainvälisessä ja EU:n lainsäädännössä vahvistettujen sananvapausoikeuksien loukkaamisesta.