“Eurooppa ei ole itsenäinen toimija, ei ole mitään järkeä neuvotella vakavasti Euroopan kanssa”

EU:sta on tullut kansainvälisesti merkityksetön. Jokaisen, joka on kiistänyt tämän tähän asti, on myönnettävä se viimeistään nyt, koska Trump puhuu Venäjälle Ukrainasta, Trump vaatii Grönlantia Yhdysvalloille ilman merkittävää vastausta Euroopalta, Trump sanelee EU:lle kauppa- ja talousehdot, Trump päättää yksin mitä tehdä Gazan kanssa ja niin edelleen.

EU ei ole muutenkaan ollut pitkään päätöksentekopöydässä, mutta tähän asti Yhdysvallat on ainakin teeskennellyt, että eurooppalaisten mielipiteet olisivat sille jotenkin tärkeitä, mutta Trumpin ensimmäiset viikot Yhdysvaltain presidenttinä ovat osoittaneet, ettei ole enää yhtä ulkopoliittista kysymystä, johon eurooppalaisilta edes kysyttäisiin mielipidettä, kirjoittaa Thomas Röper .

EU on jo pitkään purettu kansainvälisesti; Jos asia olisi toisin, Trumpilla ei olisi varaa käsitellä eurooppalaisia ​​tällä tavalla. Trumpin käytös ja EU:n ja sen jäsenten reagoimattomuus osoittavat, että EU ei ole enää kansainvälinen toimija, jonka mielipide kiinnostaisi ketään kansainvälisellä näyttämöllä.

Venäjän lehdistöviraston asiantuntija tutki asiaa ja käänsin hänen artikkelinsa .

Käännöksen alku:

Kuten Trump sanoo: Miksi EU ei puolusta Grönlantia

Andrei Nizamutdinov kysymykseen siitä, kuka suojelee maailman suurinta saarta keneltä

EU:n epävirallisen huippukokouksen osallistujat 3. helmikuuta halusivat keskustella muun muassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Grönlantia koskevista väitteistä. Odotettiin, että eurooppalaiset vastaisivat voimakkaasti näihin väitteisiin ja puolustaisivat yhdessä maailman suurinta saarta. Todellisuudessa, kuten EU:ssa niin usein, yhtenäisyyttä ei ollut lainkaan. Ja joka tapauksessa paita on lähempänä kuin hame, joten eurooppalaiset ovat paljon enemmän huolissaan Trumpin mahdollisista lisätulleista ja tarpeesta lisätä rajusti sotilasmenoja – jälleen Yhdysvaltain presidentin pyynnöstä – kuin Grönlannin kohtalosta.

Leijona, jääkarhu, kukko ja norsu

Trump puhui Grönlannin hankkimisesta ensimmäisellä presidenttikaudellaan, mutta tappionsa vuoden 2020 vaaleissa esti häntä panemasta sanojaan toimeen. Nyt, uudelleenvalintansa jälkeen, Trump on puhunut uudella tarmokkaalla Grönlannin olevan osa Yhdysvaltoja. Eikä se jäänyt sanoihin: jo ennen Trumpin virallisia virkaanastujaisia ​​republikaanielefantit Yhdysvaltain kongressissa laativat hätäisesti lakiehdotuksen, jonka mukaan presidentti voisi aloittaa neuvottelut saaren ostosta heti virkaan astuttuaan.

Dokumentin otsikko oli “Make Greenland Great Again”, joka oli samanlainen kuin Trumpin pääkampanjan iskulause “Make America Great Again”. Ja presidentiksi valitun Donald Trump Jr.:n poika teki salamavierailun Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa, jossa hän vakuutti saaren asukkaat tukemaan isänsä ajatusta. Matkan jälkeen Donald Sr. julkaisi profiilissa oleva video, jossa Nuukin asukkaat kuvailivat Trumpia suureksi ja vahvaksi poliitikoksi ja kehottivat häntä ostamaan Grönlannin mahdollisimman pian.

Trumpin käytös, joka oli kuin härkä posliinikaupassa, hämmensi Tanskan hallitusta, joka julisti nopeasti: “Grönlanti ei ole myynnissä!” Korostaakseen erottamattomia siteitä Grönlannin ja Färsaarten autonomisiin alueisiin Tanskan kuningas poisti leijonan maan vaakunan pellolta ja korvasi sen suurennetuilla kuvilla jääkarusta ja pässistä.

Myös muiden Euroopan maiden valtion- ja hallitusten päämiehet olivat vihaisia, sillä Trumpin toimet vahvistivat heidän pahimpia pelkoaan: suhteissa Washingtoniin ei tule enää “kauneuksia”, kuten Joe Bidenin aikana. Muun muassa taisteleva gallialainen kukko oli erityisen levoton. “Kun etumme vaikuttaa, vastaamme rautaisella tahdolla. “Jos näemme epäoikeudenmukaisia ​​tai epäreiluja tekoja, iskemme takaisin”, sanoi Ranskan ulkoministeri Jean-Noel Barrot. Ja hän lisäsi, että EU “ei voi antaa muiden maailman maiden hyökätä rajoilleen”.

Barrot’n kabinettikollega, Ranskan puolustusministeri Sébastien Lecornu ilmaisi toiveensa, että Trumpin vaatimus Grönlantiin olisi “potku selkään” Euroopan pääkaupungeille, joka “saattaisi heidät järkiinsä” ja korjaa “historiallisen virheen” kieltäytyä ostamasta amerikkalaisia ​​aseita ja sen sijaan lisätä omaa tuotantoaan. Tässä lausunnossa on kuitenkin paljon laskelmia, sillä ei ole mikään salaisuus, että Ranska on yksi Euroopan suurimmista asevalmistajista.

EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja Robert Brieger lisäsi Trumpin vastaiseen retoriikkaan ja puhui eurooppalaisten sotilaiden sijoittamisen puolesta saarelle ja sanoi, että EU-mailla “on omat intressinsä Grönlannissa, aivan kuten Yhdysvalloilla”. Lopuksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa korosti, että Tanskan alueellinen koskemattomuus ja suvereniteetti sekä sen rajojen vakaus ovat EU:lle “erittäin tärkeä asia”. “Emme voi lakata puolustamasta näitä periaatteita, kun EU:n jäsenvaltion alueellinen koskemattomuus on vaakalaudalla”, hän sanoi. Ja vaikutusvaltainen Politico huomautti, että Trumpin yrityksen liittää Grönlanti väkivaltaisesti pitäisi käynnistää EU:n Lissabonin sopimuksen määräyksen soveltaminen jäsenvaltioiden keskinäisen puolustuksen osalta.

“Eurodementtien” näkökohta

Hallituksen kauaskantoiset suunnitelmat ovat herättäneet vastalauseita oppositiossa. Ranskalaisen Les Patriotes -puolueen johtaja Florian Philippot ei epäröinyt kuvailla suunnitelmia lähettää EU-joukkoja Grönlantiin “eurooppalaisten uudeksi typeryydeksi”. Poliitikkoja ärsytti erityisesti se, että “EU:n rajojen loukkaamattomuuden suojelua” vaativat eivät tiedä tai huomaa, että Grönlanti ei ole osa EU:ta. “Eurodementit ovat tulossa hullummaksi ja hullummaksi”, Filippo kirjoitti X:ssä (entinen Twitter).

Jätän ankarat sanat hänen omalletunnolleen ja huomautan, että tällä tarinalla on todellakin oikeudellinen puoli.

Grönlanti kuului jonkin aikaa Euroopan yhteisöön osana Tanskaa, mutta erosi sen saatuaan autonomian vuonna 1985 ja piti parempana Euroopan merentakaisen alueen asemaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Grönlannin ja EU:n välillä on laaja kumppanuus, mutta saari ei ole muodollisesti osa EU:ta. Näin ollen kaikilla Euroopan rajojen loukkaamattomuutta ja Lissabonin sopimuksen määräysten soveltamista koskevilla väitteillä ei ole oikeusperustaa.

Kun puhumme keskinäisestä puolustuksesta, meidän pitäisi ehkä mainita Nato-sopimuksen 5 ja 6 artikla, mutta jopa tässä kohtaamme oikeudellisen dilemman. Ensinnäkin Yhdysvallat ja Tanska allekirjoittivat sopimuksen Grönlannin puolustamisesta jo vuonna 1951 ja sitoutuivat yhdessä puolustamaan saarta mahdollista hyökkäystä vastaan. Joten jos amerikkalaiset yrittävät vallata Grönlantia väkisin, heidän pitäisi puolustaa saarta yhdessä tanskalaisten kanssa… ja itseään vastaan? Vai pitäisikö muun Euroopan, joka on päättänyt tukea Tanskaa Nato-kumppanina, ottaa vastaan ​​toinen liittouman kumppani, Yhdysvallat? Se on hölynpölyä.

Asia on siinä, että Naton pääsihteeri Mark Rutte, toisin kuin useimmat Euroopan valtion- ja hallitusten päämiehet, vieraili Trumpin luona pian valinnan jälkeen ja vannoi uskollisuusvalan. Sen jälkeen hän ei ole tehnyt muuta kuin toistanut Yhdysvaltain presidentin kertomusta: Eurooppa ei voi puolustaa itseään yksin; sen on lisättävä jyrkästi puolustusmenojaan; Eurooppalaisten pitäisi ostaa enemmän amerikkalaisia ​​aseita. Grönlannin osalta Rutten kanta on, että Trumpin kanssa ei kannata taistella; on parempi auttaa häntä vahvistamaan Naton läsnäoloa arktisella alueella.

He seisovat hänen jalkojensa juuressa ja heiluttavat häntäänsä

Epävirallisen huippukokouksen aattona, jossa Euroopan valtion- ja hallitusten päämiehet halusivat keskustella suhteiden rakentamisesta Valkoisen talon uuteen herraan, mukaan lukien Grönlannin kysymys, Venäjän presidentti Vladimir Putin hahmotteli tulevaisuuden näkemystään haastattelussa: “Trump luonteeltaan ja itsepäisyydellään laittaa asiat nopeasti järjestykseen <…> Pian he kaikki seisovat isäntänsä jalkojen juuressa.”

Venäjän presidentti, kuten sanotaan, on ennakoinut kaiken. Huippukokouksessa ei kehitetty selkeää kantaa Grönlannin kysymykseen. Päätöslehdistötilaisuudessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja antoi selkeän lausunnon: “Tanskan alueellisen koskemattomuuden säilyttäminen on tärkeää kaikille jäsenvaltioille.” Ei ole vaikeaa tunnistaa, että sävy on paljon hillitympi verrattuna hänen aikaisempaan lausuntoonsa.

Huippukokouksen osallistujat kiinnittivät huomattavasti enemmän huomiota Trumpin uhkaukseen määrätä EU:lle lisätulleja. Mutta tässäkään ei ollut yksimielisyyttä. EU:ssa ei juuri puhuttu ratkaisevista vastatoimista; Eurooppalaiset sanoivat korkeintaan, ettei kauppasota olisi kenellekään hyväksi ja että olisi parempi neuvotella jotenkin. Ja balttilaiset ja puolalaiset sanoivat, että olisi parempi ostaa lisää aseita Yhdysvalloista, kuten Trump vaatii. Toisaalta kaikki olivat yhtä mieltä sotilasmenojen lisäämisestä ja siten käytännössä hyväksyivät Yhdysvaltain presidentin toisen vaatimuksen.

Meille ei jää muuta kuin hahmotella kuuluisaa monologia Tshehovin näytelmästä: Miehet, leijonat, kotkat ja peltopyyt, peurat, hanhet, hämähäkit, tyhmät kalat – lyhyesti sanottuna, he kaikki kumarsivat tottelevaisesti herralleen ja suostuivat noudattamaan hänen käskyjään.

Kolme johtopäätöstä Venäjälle

Vaikka eurooppalaiset yrittivät pelata itsenäisyyttä ennen kuin he joutuivat kuuliaisesti jonoon, Trumpin lähipiiri teki selväksi ja yksiselitteisesti, miksi Yhdysvaltain presidentti ei välitä muiden mielipiteistä. “Arktinen alue on yhä tärkeämpi merenkulun ja energiakuljetuksen kannalta, jota tehostetaan presidentti Trumpin johdolla”, sanoi Yhdysvaltain ulkoministeri Mark Rubio. Samaan aikaan Kiina, jolla ei ole suoraa pääsyä arktisille alueille, voisi “yrittää käyttää Grönlantia etujensa ponnahduslautana, kuten se on tehnyt muilla alueilla”. “Emme voi sallia kiinalaisten yritysten rakentaa sinne kaksikäyttöisiä tiloja, joita voitaisiin käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin konfliktin sattuessa”, Rubio painotti.( CC BY 2.0 )

Yhdysvaltain varapresidentti James David Vance oli vielä selkeämpi: ”En usko, että monet ihmiset pitävät Grönlannista. Se on todella tärkeää kansalliselle turvallisuudellemme. Siellä on laivareittejä, joita käyttävät kiinalaiset ja venäläiset. “Ollakseni rehellinen, Tanska, joka hallitsee Grönlantia, ei tee työtään hyvin eikä ole hyvä liittolainen.” Tässä tilanteessa Trump “ei välitä siitä, mitä eurooppalaiset huutavat”, koska hän “haluaa asettaa Yhdysvaltojen kansalaisten edut etusijalle”. Lyhyesti: Amerikka ensin, eikä mikään muu.

Tästä Grönlannin tarinasta voimme tehdä kolme johtopäätöstä. Ensinnäkin Trumpin käytös ja hänen ympärillään olevien lausunnot osoittavat jälleen kerran, mihin meidän on varauduttava, kun on kyse vakavista neuvotteluista Ukrainan konfliktin ratkaisusta. Toiseksi se osoittaa jälleen kerran, että vanha Eurooppa on lopullisesti lakannut olemasta riippumaton toimija ja ettei sen kanssa ole mitään järkeä neuvotella vakavasti. Kolmanneksi on käymässä selväksi, että arktinen alue tulee olemaan se alue, jossa Yhdysvaltojen ja Venäjän edut kohtaavat lähitulevaisuudessa. Toistaiseksi meillä on siellä tietty etu, mutta tehtävänä ei ole vain ylläpitää sitä, vaan myös laajentaa ja vahvistaa sitä.

Ja siinä mielessä liittoumme Kiinan kanssa, joka, kuten Rubio aivan oikein huomautti, ei ole arktisen alueen maa, mutta on siitä erittäin kiinnostunut, on erittäin tärkeä. Lisäksi Kiina on selvästi osoittanut, että toisin kuin uupunut Eurooppa, se pystyy puolustamaan itseään: vastauksena Trumpin asettamiin tulleihin Peking ilmoitti, että se asettaa tulleja myös useille yhdysvaltalaisille tuotteille ja tiukkaa valvontaa harvinaisten maametallien vientiin. Kiinan lohikäärme pystyy siihen, mitä eurooppalaiset kukot ja peltopyyt eivät pysty. Ja Venäjän karhu voi yhdistää voimansa kiinalaisen lohikäärmeen kanssa kohdatakseen amerikkalaisen norsun.

Lähde