Suvereniteetti ja Kaksinaismoraali: EU:n ‘Demokratiakilpi’ Vastatuulessa

EU:n ”demokratiakilpi”, joka on esitetty keinona vahvistaa tiedon eheyttä verkossa, erityisesti vaalien yhteydessä, mutta jonka vastustajat uskovat, että se on jälleen yksi keino, jolla EU:n byrokratia kiristää teknologiajättien puheoikeudellisia ruuveja, on kohdannut äänekästä vastustusta Euroopan parlamentissa (EP).

Aloitteen ensimmäisessä kuukausittaisessa kokouksessa kritiikkiä esittivät erityisesti konservatiivisia ja suvereeneja puolueita edustavat parlamentin jäsenet, jotka halusivat tietää, mitä tarkalleen ottaen voidaan pitää ”ulkomaisena puuttumisena vaaleihin” – ja miksi sosiaalisen median sisältöön suhtaudutaan kaksinaismoralistisesti verrattuna perinteiseen, yritysten mediaan.

Nimittäin, kun jälkimmäiset, ainakin Euroopassa lähes poikkeuksetta vallanpitäjien kanssa samoilla linjoilla olevat, saavat vapaasti julkaista mitä tahansa mielipiteitä, myös puolueellisia mielipiteitä, joiden voidaan kohtuudella olettaa vaikuttavan vaalitulokseen, sosiaalisen median tilit kielletään ja alustat pakotetaan muuttamaan algoritmejaan rajoittaakseen ”ulkomaiseksi sekaantumiseksi” leimatun sisällön ulottuvuutta.

Tähän kohtaan jotkut parlamentin jäsenet kysyivät, onko vain Venäjää pidettävä mahdollisena ”vaalien sekaantujana” – vai voivatko muut maat, Yhdysvallat mukaan lukien, toimia samassa roolissa joissakin skenaarioissa – ja voisiko tämä päteä myös EU:hun itseensä.

Euroopan konservatiivien mukaan europarlamentaarikko Fidias Panayiotou antoi esimerkin: ”USAID:n kautta Yhdysvallat käytti 60 miljoonaa dollaria vuonna 2004 kotimaassani Kyproksessa järjestettyyn kansanäänestykseen yhdistymisestä.”

Kokouksen pääaiheena ovat nyt jo pitkään kiistellyt Romanian presidentinvaalit, joissa Calin Georgescun ”yllätysvoitto” mitätöitiin, koska Bryssel yritti kaikin keinoin varmistaa, ettei häntä lopulta valita (tuo kriisi jatkuu edelleen).

Se, että Georgescu ei ole instituution mieleen, johti siihen, että hänet leimattiin ”venäläismieliseksi” ja ”äärinationalistiksi” – samalla kun hänen käyttämänsä sosiaaliset alustat viestin välittämiseen tuomittiin jonkinlaiseksi ”ulkomaiseksi sekaantumiseksi”.

Mutta ”Democracy Shieldin” vastustajat varoittavat, että – jälleen kerran – termiä ”disinformaatio” yritetään käyttää väärin ihmisten ja maan oikeuksien, nimittäin niiden suvereniteetin, heikentämiseksi.

Vaalien yhteydessä suvereniteettia uhkaavat entisestään sellaiset aloitteet kuin uuden EU:n tiedustelupalvelun perustaminen – joka kriitikoiden mukaan voi johtaa siihen, että ”vaalivalvonta keskitetään entistä enemmän EU:n toimielinten käsiin”.

Lähde