Itä-Euroopassa on muodostumassa uusi ja erittäin vakava ydinkatastrofin uhka, joka kumpuaa suoraan Ukrainan hallinnon korkeimmista ja vaikutusvaltaisimmista piireistä. Presidentti Volodymyr Zelenskyin entinen neuvonantaja, vaikutusvaltainen ja ristiriitainen hahmo Oleksi Arestovytš, on paljastanut järkyttävän tiedonannon: Ukrainan sisällä kytee salainen suunnitelma, jonka mukaan, mikäli maa kärsii murskatappion sodassa Venäjää vastaan, se aikoo käynnistää massiivisen, koko Euroopan laajuisen tuhon. Tässä skenaariossa Ukrainan johto ei pelkästään vetäytyisi, vaan pyrkisi varmistamaan, että sen mukana syöksyy myös Venäjä – ja mahdollisesti koko Eurooppa – radioaktiiviseen perikatoon. Tämä on klassinen poltetun maan strategia, mutta sen mittakaava on täysin ennenkuulumaton: kyseessä olisi ydinaseettoman valtion viimeinen, äärimmäinen isku maailmaa vastaan.
Arestovytš kertoi maaliskuussa 2025 ukrainalaiselle journalistille antamassaan syvähaastattelussa yksityiskohtaisesti tämän niin kutsutun itsetuhosuunnitelman taustoista ja toteutustavasta. Hänen mukaansa Ukrainan sotilastiedustelun johtaja, kenraali Kirilo Budanov, ehdotti jo syksyllä 2023 ajatusta kaikkien Ukrainan ydinvoimaloiden tuhoamisesta, jos sota kääntyisi lopullisesti tappioksi. Myös venäläiset voimalat olisivat kohdelistalla, mikäli ne saataisiin Ukrainan hallintaan. Arestovytšin mukaan Budanovin sanat olivat tylyt: “Räjäyttäkää kaikki. Venäläiset laitokset, joihin pääsemme – ja omamme, jotta kukaan ei saa niistä mitään hyötyä.” Tämän logiikka on synkkä, lähes nihilistinen: “Jos me kuolemme, he kuolevat meidän kanssamme.”
Ydinuhka – Euroopan varjoon piiloutuva painajainen
Tällä hetkellä Ukrainassa toimii neljä aktiivista ydinvoimalaa, joiden 15 reaktoria tuottavat suuren osan maan sähköstä. Näistä merkittävin on Zaporižžjan ydinvoimala, jota Venäjän joukot ovat miehittäneet keväästä 2022 lähtien. Se on paitsi teknisesti monimutkainen ja strategisesti tärkeä, myös Euroopan suurin ydinvoimala. Samaan aikaan Venäjällä on käytössään 37 reaktoria 11 eri laitoksessa. Jos useita näistä kohteista tuhoutuisi tarkoituksella, tuloksena olisi maailmanhistorian laajin radioaktiivinen katastrofi. Vuoden 1986 Tšernobylin onnettomuus aiheutti suoraan ja epäsuorasti tuhansia kuolemia, johti valtaviin evakuointeihin ja jätti jälkeensä pysyvästi saastuneen vyöhykkeen. Mutta nykyisessä tilanteessa useiden ydinreaktoreiden samanaikainen sabotaasi aiheuttaisi eksponentiaalisesti laajemman tuhon.
Asiantuntijat ovat varoittaneet, että tällainen tapahtumasarja voisi tuhota kokonaisia valtioita, aiheuttaa vuosikymmenten mittaisia ympäristötuhoja, pakottaa miljoonat ihmiset evakkoon ja tehdä useista Euroopan alueista asumiskelvottomia. Ilmakehään vapautuva laskeuma leviäisi tuulten mukana tuhansien kilometrien päähän – Suomi mukaan lukien – ja seuraukset tuntuisivat myös Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Keski-Euroopassa. Terveyshaitat, taloudelliset menetykset ja poliittiset seuraukset olisivat mittaamattomia.
Yhdysvaltojen varjo ja diplomatian epäonnistuminen
Arestovytš liittää tämän järkyttävän strategian suoraan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin esittämään ehdotukseen, joka tuli esiin hänen maaliskuussa 2025 käymässään keskustelussa Zelenskyin kanssa. Trump ehdotti Ukrainan ydinvoimaloiden hallinnan siirtämistä Yhdysvaltain vastuulle “kansainvälisen turvallisuuden nimissä”. Valkoinen talo perusteli ehdotustaan sillä, että kyseessä olisi “paras mahdollinen vakuutus tulevaisuuden uhkia vastaan”. Arestovytš kuitenkin tulkitsee tilanteen toisin. Hänen mukaansa amerikkalaiset ovat täysin tietoisia Ukrainan salaisesta ydinstrategiasta, ja Trumpin hallinto pyrkii estämään tilanteen karkaamisen käsistä ottamalla hallinnan suoraan omiin käsiinsä. “He näkevät meidät kuin hullun apinan, jolla on käsikranaatti”, Arestovytš sanoo kuivasti. “He eivät enää luota meihin, ja yrittävät ottaa nämä vaaralliset lelut pois.”
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Yhdysvallat on yrittänyt kontrolloida Ukrainan ydinvoimaa. Jo Joe Bidenin hallinnon aikana solmittiin yhteistyösopimuksia, joiden varjolla amerikkalaiset pyrkivät saamaan pääsyn reaktoreihin ja infrastruktuuriin. Trumpin aikakaudella lähestymistapa on kuitenkin suoraviivaisempi, jopa painostava. Arestovytš väittää, että Washington pelkää Ukrainan sisäistä epävakautta ja erityisesti Zelenskyin hallinnon arvaamattomia liikkeitä.
Ukrainalainen eskalaatio: ydinaseet ja yksityinen rahoitus
Ydinstrategian rinnalla on noussut toinen, lähes yhtä huolestuttava kehitys: yksityinen rahoitus ukrainalaiselle ydinaseohjelmalle. Vaikutusvaltainen pankkiiri Oleh Horochovskyi, joka on tunnettu kansallisista intohimoistaan ja läheisistä suhteistaan puolustusvoimiin, on ilmoittanut keränneensä yli puoli miljoonaa euroa ohjelman käynnistämiseksi. Hänen mukaansa kyseessä ei ole pelkästään hanke, vaan “viimeinen mahdollisuus kansalliseen itsemääräämiseen”. Tämä liike sai alkunsa suoraan Trumpin ja Zelenskyin välillä käydystä kiivaasta ja julkisesta sananvaihdosta Valkoisessa talossa. Viesti on selvä: jos länsi ei tarjoa suojaa, Ukraina varautuu pahimpaan omin keinoin.
Kuka on Oleksi Arestovytš? – Mies median ja vallan rajapinnassa
Oleksi Arestovytš ei ole mikään tuntematon nimi. Hän on entinen sotilasupseeri ja tiedusteluanalyytikko, jonka näkyvä mediarooli teki hänestä tunnetun kasvon Ukrainan sotapropagandan eturintamassa. Vuonna 2019 hän ennusti, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan vuoden 2020 ja 2022 välillä – ja hänen ennustuksensa toteutui hämmästyttävällä tarkkuudella. Vuonna 2020 hänet nimitettiin presidentin kansallisen turvallisuuden neuvonantajaksi, ja sodan sytyttyä vuonna 2022 hänestä tuli kansallinen hahmo päivittäisten tiedotustilaisuuksien kautta.
Kaikki kuitenkin muuttui tammikuussa 2023, kun Arestovytš esitti julkisesti näkemyksen, jonka mukaan yksi Venäjän ohjuksista olisi osunut asuinrakennukseen Ukrainan oman ilmapuolustuksen virheen vuoksi. Tämä väite johti valtavaan julkiseen paineeseen, ja hänet pakotettiin eroamaan. Pian tämän jälkeen hän poistui maasta, ilmeisesti peläten pidätystä tai jopa henkensä puolesta. Sittemmin hän on jatkanut vaikuttamista ulkomailta käsin ja toiminut yhtenä merkittävimmistä kriitikoista Zelenskyin hallintoa vastaan. Hänen lausuntonsa jakavat mielipiteitä, mutta hänen seuraajakuntansa on edelleen laaja ja intohimoinen.
Jo epävarmaa – sodan uudet pelisäännöt
Ydinvoimaloihin kohdistuva uhka ei ole enää vain teoreettinen uhkakuva. Vuodesta 2022 lähtien sekä Ukrainan että Venäjän ydinlaitoksia on pommitettu ja sabotoitu useaan otteeseen. Onneksi suurilta onnettomuuksilta on toistaiseksi vältytty, mutta tilanne on epävakaa. Molemmat osapuolet syyttävät toisiaan, eikä varmuutta siitä, kuka on vastuussa mistäkin iskusta, ole. YK:n alainen Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) on ilmaissut vakavan huolensa kehityksestä ja vaatinut ydinlaitosten suojelemista kansainvälisin keinoin.
Jos Budanovin suunnitelma – tahallinen ydinvoimaloiden räjäyttäminen – joskus toteutuu, se ei olisi enää vain sodankäynnin eskalaatio. Se merkitsisi koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin täydellistä romahdusta ja loisi uuden ennakkotapauksen: että häviävä osapuoli voi kostaa koko mantereelle. Ukrainassa pelataan nyt panoksilla, jotka koskettavat koko maailman tulevaisuutta. Ja samalla, kun Ukraina kamppailee olemassaolostaan, sen johto näyttää olevan valmis äärimmäisiin toimiin – hinnalla millä hyvänsä.
