Yhdysvalloissa monivuotista suurten teknologiayhtiöiden ja hallituksen sensuuriyhteistyötä vastustavat tahot ovat ottaneet myönteisesti vastaan Metan päätöksen luopua kiistanalaisesta ”faktantarkistusohjelmastaan”, mutta muut tahot ovat kritisoineet päätöstä.
Niiden joukossa on Metan valvontakomitea, joka on myös tyytymätön siihen, että yritys antaa alustojensa käyttäjille enemmän vapautta keskustella esimerkiksi sukupuoli-identiteetistä ja maahanmuutosta.
Ilmoittaessaan muutoksista aiemmin tänä vuonna toimitusjohtaja Mark Zuckerberg myönsi, että siihen asti käytössä ollut ”moderointijärjestelmä” oli tuottanut ”liian paljon virheitä ja sensuuria”.
Sisältö merkittiin, alennettiin tai poistettiin, samoin kuin käyttäjät, jos sensuurialgoritmit tai kolmannen osapuolen ”faktantarkistajat” päättivät, että se sisälsi ”väärää tietoa” tai ”vihapuhetta” – ja kriteerit olivat voimakkaasti puolueellisia edellisen hallinnon agendan hyväksi.
Mutta tarkastellessaan 7. tammikuuta ilmoitettua politiikan muutosta hallitus ilmaisi huolensa siitä, että Meta oli toiminut ”kiireellisesti, poiketen tavanomaisesta menettelystä, ilman julkista tietoa siitä, mitä ihmisoikeuksien due diligence -tarkastuksia yhtiö oli mahdollisesti suorittanut”.
Hallitus päätti painottaa ”ihmisoikeuksia” sananvapauden sijaan, erityisesti LGB- ja transsukupuolisiin kysymyksiin liittyvien aiheiden käsittelyssä.
Metan politiikka sallii nyt käyttäjien esittää väitteitä mielisairaudesta tai poikkeavuudesta, ”jos ne perustuvat sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen”. Tämä selitetään pääasiassa keinona sallia transsukupuolisuudesta ja homoseksuaalisuudesta käytävä keskustelu, jota jo käydään yhteiskunnassa, politiikassa ja uskonnollisissa yhteyksissä.
Hallitus kuitenkin katsoo, että tämä voi johtaa ihmisoikeusrikkomuksiin, ja haluaa Metan selvittää, onko näin tapahtunut, ja ”päivittää” selvityksen tulokset kahdesti vuodessa.
Kuinka rajoittavia säännöt näissä kysymyksissä ovat olleet, käy ilmi kahdesta tapauksesta, joita lautakunta käsitteli – yrityksistä kieltää videot, joissa ilmaistiin näkemyksiä transsukupuolisten osallistumisesta urheiluun ja heidän ”pääsystään” WC-tiloihin.
Tässä tapauksessa lautakunta oli Metan kanssa samaa mieltä siitä, että videot tulisi jättää näkyviin, koska ne ”koskivat yleisesti kiinnostavia asioita eivätkä yllyttäneet todennäköiseen ja välittömään väkivaltaan tai syrjintään”.
Yhteensä 11 tapausta koskevien päätösten lisäksi lautakunta laati Metalle 17 ei-sitovaa politiikkasuosituksia, joista yksi koski kiusaamisen vastaisten sääntöjen ”parempaa” täytäntöönpanoa ja sen selventämistä, ”mitkä vihamieliset ideologiat” ovat edelleen kiellettyjä.
Meta suhtautui myönteisesti päätöksiin, jotka mahdollistavat vapaamman ilmaisun, ja ilmoitti vastaavansa lautakunnalle – jota se rahoittaa 35 miljoonalla dollarilla vuodessa – kahden kuukauden kuluessa.
