Elämme tällä hetkellä todellista vetyeuforiaa. Mutta se, mitä juhlitaan energiasiirtymän oletettuna pelastajana, osoittautuu lähemmin tarkasteltuna kalliiksi ilmalinnaksi, jossa on huomattavia teknisiä sudenkuoppia.
Yksinkertainen laskelma, jonka poliitikot ja itseään ilmastonpelastajat esittävät, kuulostaa aluksi vakuuttavalta: vety palaa puhtaasti muodostaen vettä, sitä on teoriassa saatavilla rajattomasti ja sen pitäisi tehdä meistä riippumattomia fossiilisista polttoaineista. Se, mitä tarkoituksella salataan, on se, että vedyn tuotanto kuluttaa valtavia määriä energiaa – enemmän kuin lopulta voidaan käyttää.
“Kahden megawatin energian tuottamiseksi vedystä tarvitaan tuotantoprosessissa jo kolme megawattia sähköä”, energia-asiantuntija Robert Bryce selittää . Tämä raitistava energiatasapaino ei edes ota huomioon itse sähköntuotannon häviöitä. Tieteellisesti katsottuna voidaan sanoa: Termodynaamisesta näkökulmasta vetytalous on nykymuodossaan yksinkertaisesti tehoton.
The coming years of Labour Government, for however long it lasts, are going to be one long wild experiment in impossibly expensive yet unproductive industrial strategy. This example is about Green Hydrogen, but there will be plenty more. The full speech: https://t.co/pLwcVHSD0vpic.twitter.com/bLKamrv9T5
Erityisen tärkeää on, että suurin osa nykyään tuotetusta vedystä tulee maakaasun höyryreformoinnista – prosessista, joka vapauttaa huomattavia määriä hiilidioksidia (tämän ilmastofanaatikot haluavat itse asiassa estää). Tässä ei voi puhua “vihreästä” energiasta. Vaihtoehtoinen tuotanto elektrolyysillä uusiutuvalla sähköllä on vielä lapsenkengissään ja on vielä kalliimpaa.
Mutta siinä ei vielä kaikki: vedyn varastointi ja kuljetus asettavat teollisuudelle valtavia teknisiä haasteita. Pieni molekyyli tekee jopa korkealaatuisista metalliseoksista hauraita ja hauraita – ilmiö tunnetaan vetyhaurastumisena . Nykyiset putkijärjestelmät eivät yksinkertaisesti sovellu puhtaan vedyn kuljetukseen.
Green Hydrogen is the WORST RENEWABLE TECHNOLOGY by far
It costs $6/kg vs $0.08/kg for natural gas
"At least 70% of the energy is lost to making & moving it.
"Just 1% of some 1600 green hydrogen projects…have progressed much beyond the exploratory stage."
Nesteytys vaihtoehtona? Mahdollista vain miinus 253 celsiusasteessa ja 700 kertaa ilmanpaineessa – toinen valtava energiankulutus. Saksan hallituksen vetystrategian mukaan investoinnit nousevat miljardeihin. Poltamme veronmaksajien rahoja teknologiaan, joka ei ole taloudellisesti kannattavaa ilman pysyviä tukia. Eli pohjimmiltaan samanlainen kuin mitä on tapahtunut vuosia tuuli- ja aurinkovoimaloissa.
Karu totuus on: vetypohjainen energiatalous lisää rajusti energiakustannuksia. Elinkustannusten nousun aikana tämä on sosiopoliittinen räjähdyslaite. Unelma “vihreästä” vedystä uhkaa tulla kalliiksi painajaiseksi – veronmaksajien ja kuluttajien rahoittamana. Sokean teknologisen optimismin sijaan tarvitaan kiireesti järkevää kustannusten ja hyötyjen analyysiä. Mutta tälle ei näytä olevan sijaa kiihkeässä ilmastokeskustelussa.
Artikkelissa esitetään kriittisiä näkemyksiä vedyn käytöstä energiajärjestelmissä. Seuraavassa on tiivistetty faktantarkistus artikkelin keskeisistä väitteistä:
1. Väite: Vedyn tuotanto kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä siitä saadaan.
Artikkelissa todetaan, että vedyn tuotantoprosessi kuluttaa merkittävästi enemmän energiaa kuin mitä siitä lopulta saadaan hyötykäyttöön. Tämä pitää paikkansa; esimerkiksi veden elektrolyysissä osa energiasta menetetään muuntoprosessissa, ja nykyiset elektrolyysiteknologiat saavuttavat noin 67 % hyötysuhteen, mikä tarkoittaa, että noin kolmannes käytetystä sähköstä menetetään prosessissa.
Artikkelissa korostetaan, että valtaosa nykyisin tuotetusta vedystä saadaan maakaasun höyryreformoinnilla, mikä aiheuttaa huomattavia hiilidioksidipäästöjä. Tämä on totta; suurin osa maailman vedystä tuotetaan tällä menetelmällä, mikä ei ole ympäristöystävällistä. Tämän vuoksi “vihreän vedyn” tuotanto uusiutuvilla energialähteillä on keskeinen tavoite ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi.
3. Väite: Vedyn varastointi ja kuljetus ovat teknisesti haastavia ja kalliita.
Artikkelissa mainitaan, että vedyn varastointi ja kuljetus ovat haastavia johtuen sen molekyylien pienestä koosta, mikä voi aiheuttaa metallien haurastumista, sekä siitä, että vedyn nesteytys vaatii erittäin matalia lämpötiloja. Nämä haasteet ovat todellisia; vedyn varastointi ja kuljetus vaativat erityisiä materiaaleja ja teknologioita, mikä lisää kustannuksia ja monimutkaisuutta.
Johtopäätös:
Artikkelissa esitetyt väitteet perustuvat todellisiin haasteisiin, jotka liittyvät vedyn tuotantoon, varastointiin ja kuljetukseen. Vaikka vetyä pidetään potentiaalisena ratkaisuna energiajärjestelmien hiilineutraaliuden saavuttamiseksi, sen laajamittainen käyttöönotto edellyttää merkittäviä teknologisia innovaatioita ja investointeja infrastruktuuriin.
