Saksalaisen Bild -sanomalehden mukaan on monia merkkejä siitä, että EU-komissaari Ursula von der Leyenin tähti on hiipumassa. Von der Leyenistä on tullut viime vuosina lähes EU:n kasvot, ja häntä on usein pidetty “Euroopan vaikutusvaltaisimman naisen” nimissä. Mutta kun Bryssel on yhä enemmän marginalisoitunut kansallisten hallitusten toimien vuoksi uuden kehityksen seurauksena, sillä näyttää olevan yhä vähemmän vaikutusta tapahtumiin. Lisäksi hänen kollegansa jättävät hänet yhä enemmän huomiotta, Bild väittää.
Hänen vierailunsa Pekingiin Ranskan presidentin Macronin liitteenä on myös legendaarinen. Kun hän sai korkean profiilin punaisen maton vastaanoton koneen portailla, hänen täytyi poistua koneesta takaosassa ja käydä tulli- ja passitarkastuksessa. Viron komission varapuheenjohtaja ja ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas jäi hiljattain Washingtonin-vierailullaan huomiotta hallituksen ja Yhdysvaltain ulkoministeri Rubion taholta , ja hänen oli etsittävä keskustelukumppaneita kongressin jäsenten joukosta, kirjoittaa tohtori Peter F. Mayer .
Pudotus paljastui äskettäin, kun EU suljettiin pois Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä käynnissä olevista neuvotteluista Venäjän ja Ukrainan sodan lopettamiseksi. Vaikka Bryssel on toistaiseksi ollut täysin sivussa tässä asiassa, useat Euroopan valtion- ja hallitusten päämiehet ovat astuneet eteenpäin tehdäkseen ehdotuksia tulevaisuuden suhteen. Tämä tuli täysin selväksi viime viikolla pidetyssä EU:n huippukokouksessa sodan runteleman maan uudesta suuresta avustuspaketista.
Merkki vuoroveden kääntymisestä oli se, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ei osallistunut huippukokoukseen henkilökohtaisesti. Vaikka Zelensky esiintyi videolla, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti, että hänen ukrainalainen kollegansa tulee Pariisiin tänä torstaina keskustelemaan mahdollisista eurooppalaisista sotilaallisista sitoumuksista. Yhdessä Zelenskyn vierailun kanssa pääministeri Keir Starmerin luona Lontoossa aiemmin tässä kuussa tämä vahvistaa oletusta, että Kiova näkee paremmat mahdollisuudet Lontoossa ja Pariisissa kuin Brysselissä.
Huippukokouksessa puhui myös Espanjan pääministeri Pedro Sanchez useiden EU-maiden puolesta, kun hän kehotti unionia nimittämään erityisedustajan Ukrainan asioihin. Von der Leyenia tai EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa Kaja Kalllasta ei mainittu roolissa.
Tämä hylkääminen ei jäänyt huomaamatta Kallasilta, joka Bildin mukaan hyökkäsi Sanchezia vastaan kysymyksellä: “Miksi olen täällä?”
Myös useat jäsenmaat – ei vain Unkari – kritisoivat Kallasin ehdotusta kehittää uusi 40 miljardin euron sotilasapupaketti Ukrainalle, ja nyt se näyttää hylätyltä.
Kysymys kuuluu, onko ongelma vain se, ettei EU:lla ole omaa sotilaallista voimaa. EU:n kasvava impotenssi ei rajoitu enää puolustuskysymyksiin. Komissio ei ole myöskään onnistunut löytämään tehokasta vastausta USA:n presidentti Donald Trumpin ottamaan käyttöön teräksen ja alumiinin tuontitullit Euroopasta. Sen sijaan Italian pääministeri Giorgia Meloni on puuttunut asiaan yrittäessään käyttää henkilökohtaisia yhteyksiään Donald Trumpiin estääkseen kauppasodan. Bryssel näyttää epävarmalta, miten Washingtonin uuden hallinnon kanssa tulisi toimia.
Kukaan muu kuin EU-parlamentin voimakkaan Euroopan kansanpuolueen (EPP) johtaja Manfred Weber ehdotti implisiittisesti, että Ursula von der Leyen ja Kaja Kallas eivät ehkä pysty selviytymään Euroopan nyt kohtaamista uusista ongelmista. Hän ehdotti hiljattain Saksan televisiossa, että EU:n kansalaisille pitäisi antaa mahdollisuus valita joku edustamaan koko EU:ta ulkopoliittisissa kysymyksissä. Weber vihjasi, että tällaista edustajaa saatetaan tarvita, jotta voidaan käsitellä kysymystä siitä, onko Euroopalla “yksi kasvot, yksi ääni, vahvuus ja tehokkuus”.
Ilmeisesti von der Leyenin kasvot eivät ole enää identtiset Euroopan asialistan kanssa, ainakaan Weberin silmissä.
Nimetty Saksan liittokansleri pyrkii myös siirtämään päätöksenteon Brysselistä Berliiniin. Lisäksi hänellä kerrotaan olevan syvä vastenmielisyys Leyeniin.
Poliitikot todennäköisesti vastaavat Brysselin laittoman keskitetyn vallan kasvavaan kansan vastustamiseen. Kansallisvaaleissa äänestäjät kääntyvät pois EU-hankkeesta. Romaniassa tämä on mennyt niin pitkälle, että presidentinvaalit jouduttiin perumaan vallankaappauksella, jotta maa pysyisi linjassa EU:n ja Naton kanssa.
